Ulkoministeri Haavisto Asian ytimessä: "Saksalla on edelleen se kanta, että Naton avointen ovien politiikka on voimassa"

Haavisto kommentoi suorassa lähetyksessä Saksan liittokansleri Olaf Scholzin Nato-lausuntoja. Scholz tapasi eilen Venäjän presidentti Putinin Moskovassa.

Scholz sanoi tapaamisen jälkeen, että Naton laajentuminen itään ei ole ajankohtaista.

– Olemme tarkistaneet tänään Saksalta, onko heidän kantansa jotenkin muuttunut. Saksalla on edelleen se kanta, että Naton avointen ovien politiikka on voimassa eli Nato voi halutessaan ottaa uusia jäseniä. Maat voivat itse valita turvallisuusjärjestelynsä, Haavisto sanoi.

– Meille on tullut Saksan suunnalta viestiä, Haavisto lisää.

Scholzin lausunnon on pelätty vaikeuttavan myös Suomen ja Ruotsin mahdollisuutta liittyä Natoon.

– Viesti Naton puolelta on ollut hyvin selvä, että heidän puoleltaan tämä avointen ovien politiikka jatkuu. On maiden oma asia, jos Naton jäsenyyttä haluavat hakea ja silloin se tulee käsittelyyn, jossa kaikki Nato-jäsenmaat ottavat asiaan kantaa, Haavisto lisää.

Haavisto arvioi, että Scholzin lausunto on lähtenyt elämään omasta asian yhteydestään.

– Totta kai tässä joutuu kukin tarkentamaan lausuntoja ja varomaan ylilyöntejä, jotka tulkittaisiin väärin.

Haavisto kertoi ohjelmassa, että Suomi on pitänyt edustajansa Itä-Ukrainassa.

– On tärkeää, että etyjin edustajia ei vedetä tässä vaiheessa pois. Päätimme siitä viime viikonlopun yhteydessä, kun annoimme matkustusvaroituksen ja kehoitimme ihmisiä lähtemään Ukrainasta sodan uhkan vuoksi. Teimme sen ratkaisun, että etyjin tarkkailijat pysyvät siellä. Jotkut maat ovat tehneet sen ratkaisun, että ovat vetäneet omansa, mutta se tietenkin halvaannuttaa tämän etyjin tarkkailutoiminnan, Haavisto perustelee.

Suomen suurlähetystö puolestaan toimii normaalisti, vaikka henkilöstö on puolitettu. Suurlähettiläs on paikalla Kiovassa, mutta osa lapsiperheellisistä on lähtenyt Suomeen.

Voiko Ukraina vielä liittyä Natoon?

– Se on Ukrainan oma asia ja Naton asia sanoa, että millä aikataululla se olisi mahdollista. Vuonna 2008 Nato on tehnyt päätöksen, että Ukrainalla ja Georgialla on tällainen Nato-perspektiivi ilman aikarajaa on tällainen päätös tehty. Nato ja Ukraina voivat toki sopia jotain toista, Haavisto sanoo.

Haaviston mukaan Suomea ja Ruotsia ei ajatella samoilla kriteereillä.

– Nato ei ota jäsenikseen maita, joilla on konflikteja omilla alueillaan tai rajoillaan. 

Ukraina on Venäjälle ja sen hallinnolle tärkeä monella tavalla. 

– Venäjällä on sellainen päätöksentekomalli, että presidentin päätös on ikään kuin laki. On mahdotonta veikata mihin suuntaan hänen ajatuksensa vie. Tärkeintä on se, että pidetään yllä diplomaattista yhteydenpitoa, etsitään ratkaisuja ja tarjotaan aktiivisesti ratkaisuja diplomaattista tietä rauhan säilyttämiseksi.

Katso koko ulkoministeri Pekka Haaviston haastattelu Asian ytimessä -ohjelmasta alta. Koko jaksoon pääset tästä.