Urheiluseuroissa tehdään hartiavoimin töitä, ettei etätreenaaminen saisi nuoria lopettamaan liikuntaa. Valmentajat ovat nähneet liikunnan vähenemisen osalla nuorilla ja toiset taas treenaavat enemmän kuin koskaan. Seuroissa pyritään ylläpitämään innostusta monin tavoin esimerkiksi yhteisillä livetreeneillä ja paritreeneillä.
Pallo-Pojat Junioreissa halukkaat voivat treenata kerran viikossa paritreeneissä valmentajan kanssa. Treeneissä noudatetaan kuitenkin tarkasti THL:n turvaohjeita. Pääosa treenaamisesta tapahtuu etänä ohjeiden ja videoiden avulla.
– Harrastustoiminta on joillekin todellinen henkireikä. Osittain olen huolissani lapsista ja nuorista sekä omista pelaajista, mikä heillä on nyt tilanne. Tässä on vähän tämmöinen sosiaalityöntekijän rooli liikuttamisessa ennaltaehkäisevällä puolella, sanoo nuorisopäällikkö Jesse Laajaranta Pallo-Pojat Junioreista.
"Kaipaan kyllä joukkuekavereita"
Kariolan veljeksistä molemmat kaipaavat joukkuekavereita.
– Minä kaipaan kyllä joukkuekavereita. Ikävä on kova, toteaa Aleksi Kariola.
Veljeksistä vanhempi on käynyt välillä käynyt pelaamassa osan kanssa pienemmässä ryhmässä.
– Kiva on ollut nähdä niitä, mutta onneksi pystyn puhumaan kavereiden kanssa, kun pelaan videopelejä, toteaa Lauri Kariola.
Uimareiden innostus ei vielä hiipunut
Viime vuonna vuoden urheiluseuraksi valitussa Helsingin Uimareissa treeneihin osallistumisen kehitys on ollut nousujohteinen. Kuivaharjoitteluun pakotetuille uimareille on keksitty jatkuvasti uusia harjoituksia innostuksen ylläpitämiseksi.
– Livetreeneistä tykätään yleisesti, kun silloin edes vähän näkee kaveria ja ehkä kuuleekin. On se aina mukavampaa kuin harjoitella itsekseen, pohtii päävalmentaja Ilari Aalto Helsingin Uimareista.
Aallon mukaan sen huomaa kyllä, etteivät ryhmät näe fyysisesti. Kaikesta huolimatta kaikilla on kuitenkin vielä hyvä olo tilanteesta.
Helsingin Uimareiden Ilona Sauliala ja Ronja Weckström sanovat kaipaavansa ryhmätreenejä, vaikka uinti onkin yksilölaji.
– Olisi kiva, jos olisi oikeita treenejä ja näkisi kavereita. Odotan sitä, että pääsen veteen uimaan, sanoo Sauliala.
Weckström sanoo harjoittelevansa yhdessä uintia harrastavan pikkusiskonsa kanssa.
– Ei livetreenitkään netin välityksellä korvaa sitä, että näkee uintikavereita ja pääsee juttelemaan heidän kanssaan, lisää Weckström.
Liikunnan tärkeys ja sen sosiaalinen merkitys onkin ehkä valjennut nyt suuremmalle joukolle nuoria.