Joku näkee enemmän painajaisunia kuin toinen, mutta erot yksilöiden välillä eivät selity vain elämänkokemuksilla. Suomalaisen unitutkijan vetämä kansainvälinen geenitutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että painajaisilla on myös biologinen perusta.
Painajaisiin vaikuttaa tutkimuksen mukaan samoja geenejä kuin moniin mielenterveysongelmiin ja unen piirteisiin, kuten unettomuuteen. Löydöt ovat ensimmäisiä todisteita siitä, että yksilöiden geneettiset vaihtelut eli geenivariantit ovat yhteydessä painajaisten näkemiseen.
Painajaisunien biologista mekanismia on selvittänyt Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) työskentelevä Hanna Ollila yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Helsingin ja Turun yliopistoista sekä Stanfordin, Harvardin ja Michiganin yliopistoista olevien tutkijakollegoidensa kanssa.
Tutkimuksen mukaan syy-yhteys menee niin päin, että geenimuunnokset altistavat mieliala- ja unihäiriöille, jotka taas lisäävät painajaisten näkemistä.
– Tulostemme mukaan painajaiset eivät sen sijaan aiheuta mielenterveyshäiriöitä ja univaikeuksia.
Tutkimuksessa löydettiin yhteisiä geneettisiä alttiustekijöitä toistuvien painajaisten ja neuroottisten sekä depressiivisten piirteiden välillä. Painajaisilla on yhteistä geeniperustaa myös esimerkiksi väsymyksen, yleisen hyvinvoinnin, mielialanvaihteluiden sekä erilaisten kipujen kanssa.
Käytössä laaja geeniaineisto
Tutkijoiden käytössä oli kolme aineistoa, joissa on ollut mukana yhteensä noin 30 000 ihmistä Suomesta ja Yhdysvalloista. Niissä tutkittavilta on kysytty heidän unistaan ja otettu geeninäytteet. Aineistoina olivat suomalaiset Finriski- ja kaksostutkimukset sekä Genes for Good -geeniaineisto.
Painajaisiin vaikuttavia geenivariantteja löytyi muun muassa unen pituutta säätelevän PTPRJ-geenin alueella. Myös alhainen verensokeri näyttää aiheuttavan painajaisia.
– Todennäköisesti myös hyvin korkea verensokeri vaikuttaa samalla tavalla. Olennaista on, kuinka paljon verensokeri poikkeaa normaaliarvoista, huomauttaa Ollila, jonka työpaikka FIMM on osa Helsingin yliopistoa.
Yli kymmenen hengen tutkijaryhmä oli saanut työhönsä rahoitusta Suomen Akatemialta.
Lue myös: Unettomuuden vakava haittapuoli vahvistuu – nyt syyttävä sormi osoittaa geenejä
Unihäiriöt ansaitsevat huomiota
Kaikki näkevät painajaisia joskus, eikä niistä tarvitse huolestua. Sen sijaan painajaisten säännöllinen näkeminen on harvinaisempaa. On arvioitu, että alle viisi prosenttia ihmisistä näkee painajaisia lähes viikoittain. Naiset näkevät painajaisia enemmän kuin miehet ja lapset useammin kuin aikuiset.
Ollila huomauttaa, että ne ihmiset, jotka heräilevät kesken unien, voivat muistaa enemmän unia ja painajaisia kuin muut.
Ihmiset usein aliarvioivat nukkumisen merkitystä. Ollilan mukaan myös terveydenhuollossa olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota univaikeuksiin. Hän muistuttaa, että ne voivat pitkittyessään altistaa eri sairauksille.
– Unihäiriöitä kannattaa hoitaa, koska useimmiten se on varsin suoraviivaista. Tietoisuus unen merkityksestä on noussut uudella tavalla esille narkolepsiatapausten ja Olli Lindholmin sairastaman uniapnean takia. Niiden myötä ihmiset ovat hakeutuneet aiempaa useammin hoitoon.