Unettomuuden vakava haittapuoli vahvistuu – nyt syyttävä sormi osoittaa geenejä

Pitkäaikaisen unettomuuden on havaittu jo aiemmin lisäävän lukuisten sairauksien, myös sydän- ja verisuonitautien, riskiä. Lääketieteellisessä Circulation-julkaisussa ilmestynyt tuore tutkimus vihjaa, että syy sekä unettomuuteen että sydänsairauksiin piilee geeneissä.

Yli miljoonasta ihmisestä kerätty data osoittaa, että geneettinen alttius unettomuuteen voi lisätä riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, sydämen vajaatoimintaan ja aivoinfarktiin. Tutkimus nojaa aiempiin löydöksiin, joiden mukaan on olemassa 250 erilaista geenimuutosta, jotka voivat hieman nostaa ihmisen riskiä unettomuuteen.

Suurin osa unettomuudesta kärsivistä ihmisistä kantaa useita tai muutamia geenimuutoksia.

Unettomuus on merkittävä terveysongelma, sillä siitä kärsii jopa 30 prosenttia väestöstä, tutkijat kirjoittavat. Unettomuus on yhdistetty sydänsairauksien lisäksi muun muassa ylipainoon, diabetekseen, masentuneisuuteen ja stressiin.

Sydän- ja verisuonitaudit muodostavat Suomessa merkittävimmän yksittäisen kuolinsyiden ryhmän.

Unta voi parantaa käytöstään muuttamalla

Tutkijat käyttivät Mendelian randomisaatio -tekniikkaa, jossa hyödynnetään geenimuutoksia, joiden tiedetään olevan yhteydessä esimerkiksi unettomuuden riskitekijöihin. Tutkijoiden aineisto oli laaja: 1,3 miljoonan terveen ja sydänsairaudesta kärsivän ihmisen tietoja hyödynnettiin.

(Artikkeli jatkuu kuvan alla.)

Tutkijoiden mukaan unettomuuteen vaikuttavat geenimuutokset olivat yhteydessä merkittävästi suurempaan todennäköisyyteen sairastua sepelvaltimotautiin, sydämen vajaatoimintaan ja iskeemiseen aivoinfarktiin.

– Unettomuutta aiheuttava piilevä syy on tärkeä tunnistaa ja hoitaa. Unta voi muuttaa uusien toimintatapojen ja stressinhallinnan avulla, sanoo tutkimusta johtanut sydäntautiopin apulaisprofessori Susanna Larsson Karoliinisesta Instituutista.

Samaa mieltä on tutkimukseen osallistunut Cambridgen yliopiston professori Hugh Markus.

– Jos pystymme parantamaan unta tai vähentämään unen häiriötekijöitä, se voisi vähentää aivoinfarktin riskiä, Markus sanoo The Guardianin mukaan.

Täsmällisempiä hoitoja riskiryhmään kuuluville?

Tutkimuksessa on puutteensa. Siinä tarkkailtiin vain geneettistä alttiutta unettomuuteen eikä esimerkiksi sitä, kuinka paljon osallistujat oikeasti nukkuivat yössä. Lisäksi valtaosa osallistujista oli eurooppalaisia, joten tulokset eivät välttämättä edusta muita etnisiä ryhmiä.

Löydökset edustavat ennemmin geenimuutosten yhteyttä unettomuuteen. Larssonin mukaan aineistosta ei ollut mahdollista selvittää, oliko sydänsairauksista kärsivillä unettomuutta.

Jos tulokset saavat vahvistusta jatkotutkimuksissa, se voisi auttaa löytämään täsmällisempiä keinoja vähentää sydänriskejä unettomuudesta kärsivillä ihmisillä.

Lue myös:

    Uusimmat