Nykyinen opetussuunnitelma on ollut jo muutaman vuoden käytössä, ja saman ajan se on ollut arvostelun kohteena.
Psykologian tohtorin mukaan uudessa opetussuunnitelmassa korostettu ilmiöoppiminen ei sovellu liian pienille oppilaille. Kasvatuspsykologian professorin mukaan juuri kehitys pitää suomalaisen opetuksen tason hyvänä mutta peräänkuuluttaa opettajien koulutuksen parantamista.
Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistosta muistuttaa, että kehitys ja uudistukset pitävät suomalaisen koulun maailman kärkiluokassa.
– Suomalainen koulu ei ole kulttuurisäilyke. Ei ole muutosta muutosten vuoksi vaan kun yhteiskunta muuttuu, myös tarpeet muuttuvat.
Lonka kuitenkin peräänkuuluttaa, että uudistuksia ei pidä tehdä ilman rahaa.
– Ongelmana on se, että on tapahtunut liikaa samaan aikaan. Meillä on yhä heterogeenisempi oppilasaines, hyvin kunnianhimoinen opetussuunnitelma ja samaan aikaan säästetään. Sellainen yhtälö ei koskaan toimi, että samaan aikaan tehdään uudistuksia ja säästetään.
Opettajankoulutus tähän päivään
Lonka kertoo olevansa huolissaan suomalaisista opettajista, joiden pitäisi pystyä jatkuvasti uudistumaan ja uudistamaan. Hänen mukaansa opettajia kouluttavien pitäisi tarkastella omaa toimintaansa.
– Opettajankoulutus on nyt se, joka tässä laahaa perässä ja sitä pitää saada uudistettua, jotta opettajat saavat välineitä ja työkaluja työskentelyyn.
Itseohjautuvuus kehittyy vielä varhaisaikuisuudessa
Uuden opetussuunnitelman suurina tavoitteina ovat muun muassa laaja-alaisen osaamisen ja ilmiöoppimisen lisääminen.
Psykologian tohtori Aino Saarinen Helsingin yliopistosta ei näe nykyistä opetussuunnitelman ilmiöoppimista pelkästään hyvässä valossa.
– lmiöoppimisessa pitää ottaa huomioon lapsen ikä. Se nimittäin vaatii lapselta itseohjautuvuutta ja sellainen oppiminen kehittyy hitaasti vielä varhaisaikuisuudessakin.
Hänen mukaansa itseohjautuvuutta hyödyntäviä menetelmien käyttö vaihtelee kouluittain.
– Itseohjautuvuutta ohjaavia menetelmiä käytetty jo parikymmentä vuotta.
– Ulkomailla on tehty näitä kokeiluja jo huomattavan pitkään, tutkimustiedon perusteella tiedetään, että itseohjautuvuuteen ohjaavat menetelmät ovat lapsilla yhteydessä keskimäärin heikompiin oppimistuloksiin.
Kouluviihtyvyys parantunut, mutta järjestyshäiriöt lisääntyneet
Uudet oppimismenetelmät ovat Saarisen mukaan samaan aikaan kuitenkin yhteydessä korkeampaan kouluviihtyvyyteen.
– Koululaiset kokevat enemmän myönteisiä tunteita koulupäivän aikana. Vastaavasti koulukiusaaminen on lisääntynyt, samoin kuin järjestyshäiriöt ja opettajien stressi.