Itsemurhaa yrittäneille on laadittava turvasuunnitelma heti kun potilaan tila sen sallii, ohjeistaa uusi Käypä hoito -suositus.
Turvasuunnitelman avulla varaudutaan tilanteeseen, jossa itsetuhoiset ajatukset voivat uusiutua. Siihen kirjataan, mitä voi tehdä ja keneen olla yhteydessä. Näitä ovat muun muassa perhe, kriisipuhelimet ja hoitotahojen päivystyspalvelut.
Lue myös: "Se on houkutteleva lääke": Nuorille määrätään psykoosilääkkeitä, vaikka vaikutuksia ei tunneta – raju lääkitys vaatisi seurantaa
– Ennen kaikkea on kysymys psykiatrisen osaamisen viemisestä perustasolle ja päivystyksiin. Se ei ole resurssien vaan järjestämisen asia, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta.
Hänen mukaansa tieto itsetuhoisuuden riskeistä ja ehkäisystä on tärkeää ja hyödyllistä kaikille, mutta erityisen tärkeä merkitys tällä suosituksella on terveydenhuollon ja sen päivystävien yksiköiden henkilökunnalle ja muille ihmistyön toimijoille.
Suosituksen mukaan itsemurhaa yrittäneen henkilön tila on arvioitava ripeästi. Arviossa käydään läpi potilaan kanssa itsemurhayritykseen johtanut tapahtumaketju.
– Tavoitteena on ammattilaisten parempi toiminta. Tämä antaa ammattilaisten käsiin sellaisia välineitä toimia nopeammin ja oikein, Pirkola sanoo.
Asiat pistetään yksiin kansiin
Hänen mukaansa suosituksissa ei ole tieteellisesti mitään uutta, vaan kysymys on siitä, että asioita pistetään yksiin kansiin valikoidusti ja selkeästi.
Psykiatrisista sairauksista masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja skitsofrenia sekä päihdeongelmat ovat itsemurhien riskitekijöitä.
Itsemurhien määrä on ollut Suomessa laskussa viime vuosikymmeninä, mutta on edelleen kansainvälisesti korkeahko. Viimeisten 30 vuoden aikana itsemurhien ilmaantuvuus on puolittunut maassamme. Vuonna 2018 Suomessa itsemurhan teki 810 ihmistä. Itsemurhat ovat miehillä 2–3 kertaa yleisempiä kuin naisilla.
Lääkäriseura Duodecim laati suosituksen yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa.