Lapsuuden ruokatottumukset vaikuttavat aikuisuuteen asti. Varhaiskasvatukseen on nyt ensimmäistä kertaa julkaistu oma ruokailusuositus, joka kehottaa edelleen lisäämään hedelmien, kasvisten ja marjojen määrää, tarjoamaan pureskelua vaativaa ruokaa sekä totuttamaan erilaisiin ruokalajeihin.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, Opetushallituksen ja THL:n yhteistyönä laatimalla suosituksella halutaan vahvistaa nälän ja kylläisyyden tunteiden tunnistamiseen pohjautuvaa syömistä sekä tukea myönteistä ja joustavaa asennetta syömiseen.
Ravitsemukseen vaikuttamista juuri lapsuudessa pidetään tärkeänä, koska makumieltymykset ja ruokatottumukset kehittyvät varhain ja säilyvät suurelta osin aikuisuuteen.
Varhaiskasvatuksen ruokailujen halutaan monipuolistavan lasten ruokavaliota. Tämä tapahtuu rohkaisemalla lapsia kokeilemaan uusia ruokia, erityisesti terveellisiä sellaisia: kalaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä.
Lasten pitää tottua eri ruokalajeihin
Suosituksen mukaan on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että kaikissa varhaiskasvatuksessa tarjottavissa aterioissa energiaravintoaineiden osuudet sekä kovan rasvan, suolan ja sokerin määrä ovat viikkotasolla suositusten mukaiset.
Koska varhaiskasvatuksessa päivien pituudet voivat vaihdella huomattavasti, ateriat pitää myös ajoittaa suositeltavan ateriarytmin mukaisesti ja annoskokojen olla sopivat.
Tarjolla tulisi olla vuorotellen keittoja, pääruokakastikkeita sekä vuoka-, pata- ja kappaleruokia. Ruokalistoja ja -lajeja sekä aterianosia tulisi vaihdella ja uudistaa, jotta lapset tutustuvat uusiin raaka-aineisiin ja ruokalajeihin.
Suun terveyden kannalta on tärkeää, että päivän aterioilla on säännöllisesti tarjolla pureskelua vaativaa ruokaa, muun muassa juureksia, hedelmiä ja näkkileipää.
– Pureskelu kehittää lapsen suun motoriikkaa ja tukee puheen kehitystä sekä lisää syljen eritystä, joka puolestaan auttaa ravinnon pilkkoutumista, suosituksessa sanotaan.
Lasten tulisi saada enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja.
Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään liian vähän
Kattavat kansalliset lasten ravitsemuksen seurantatutkimukset puuttuvat, mutta yksittäisten tutkimusten perusteella alle kouluikäisten lasten ruokavalio on parantunut. Lapset syövät entistä enemmän kasviksia ja hedelmiä, ja kovan eli tyydyttyneen rasvan osuus energiasta on vähentynyt.
D-vitamiinivalmisteiden ympärivuotinen käyttö sekä D-vitamiinilla täydennettyjen elintarvikkeiden kulutus näkyvät lasten kohentuneena D-vitamiinitilana.
Alle kouluikäisten lasten ruokailuissa on kuitenkin myös ongelmia. Suositelluista viidestä päivittäisestä kasvis-, hedelmä- ja marja-annoksesta syödään edelleen keskimäärin vain puolet.
Lasten ruokavalion laatu heikkenee ensimmäisen ikävuoden jälkeen, kun he siirtyvät syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Erityisesti lisätyn sokerin ja suolan sekä tyydyttyneen rasvan ja eläinproteiinin määrä ruokavaliossa kasvaa. Monityydyttymättömien rasvahappojen, ravintokuidun, raudan ja E-vitamiinin saanti voivat jäädä suosituksia niukemmaksi.
– Terveydelle epäedullisilla elintavoilla on taipumus kasaantua perheille, joilla on niukat tulot, vähäinen koulutus ja nuoret vanhemmat. Suomessa ruokailu varhaiskasvatuksessa tasoittaa lasten perhetaustoista johtuvia ravitsemuseroja ja edistää näin terveyden tasa-arvoa, suosituksessa sanotaan.
Lähde: STT
Gia ja Miika tekivät maailmanympärysmatkan 4-vuotiaan kanssa
Gia Forsman-Härkönen ja Miika Härkönen eivät ole tehneet lapsen kanssa matkustamisesta vaivalloista: kun heidän esikoistyttärensä Bella oli neljävuotias, he lähtivät vuodeksi maailmanympärysmatkalle. Perhe vieraili Huomenta Suomessa syyskuussa 2017.
10:00
