Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen autot@mtv.fi.
Kysymys: Mitkä ovat nykyautojen tärkeimmät turvavarusteet? Onko jotain sellaisia varusteita, joiden toivoisi lisääntyvän tulevaisuudessa?
Vastaus: Tämän päivän autoissa on jo varsin paljon edistyksellistä turvatekniikkaa. Osa järjestelmistä ehkäisee onnettomuuteen joutumista – osa taas pyrkii lieventämään sen seurauksia.
Lähtökohtana voisi todeta, että mitä enemmän erilaisia turvavarusteita autossa on, sitä parempi. Jotta vastaukseni säilyisi luettavan mittaisena, aion keskittyä siinä vain muutamiin, jotka itse priorisoin tärkeimpien joukkoon.
Lue myös: Ettehän hairahdu tähän harhaluuloon autokaupoilla? – "Voisi olla parempi, että ostopäätöksen tekijä olisikin rouva"
Olennaista on huomata, että eri turvajärjestelmien toteutuksissa ja toimintatavoissa on jonkin verran automerkki- ja -mallikohtaisia eroja.
Turvavyö
Törmäysvoimat pysäyttävät vain auton – ilman turvavyötä oleva kuljettaja tai matkustaja jatkaa matkaansa eteenpäin. Turvavyö pyrkii onnettomuuden sattuessa pitämään ihmisen auton sisällä ja estämään häntä kolhimasta itseään auton sisäosiin tai lentämästä päin muita autossa olevia. Esimerkiksi takapenkillä ilman turvavyötä matkustavat paiskautuvat päin edessään istuvia moninkertaistaen myös heidän loukkaantumis- ja kuolemanriskinsä.
Äkkipysähdys on aina kolmeosainen: Ensin pysähtyy auto, sitten pysähtyy ihminen ja viimeisenä ihmisen sisäelimet. Turvavyön joustavan rakenteen ansiosta äkkipysähdystä saadaan pehmennettyä. Näin usein sisäisiin verenvuotoihin johtavat sisäelinten äkkinäiset heilahdukset ovat pienempiä. Turvavyö siis pyrkii siirtämään törmäysvoimia kestävämmille kehon osille.
Turvatyynyt
Vaikka turvavyö olisi käytössä, saattaa kuljettaja tai matkustaja kolhia itseään auton sisäosiin. Eri paikoilla sijaitsevien turvatyynyjen tarkoitus on estää tämänkaltaisia vammoja.
Turvatyynyt eivät siis missään tapauksessa korvaa edelleenkin auton tärkeintä passiivista turvalaitetta eli turvavyötä, mutta yhdessä sen kanssa ne ehkäisevät vammoja tehokkaasti.
Monissa autoissa on perinteisten kuljettajan ja etumatkustajan turvatyynyjen lisäksi sivuturvatyynyt etuistuimilla, kuljettajan polviturvatyyny ja turvaverhot.
Yllättävän usein takaistuimen sivuturvatyynyt ovat kuitenkin saatavissa vain lisävarusteena. Valitettavasti autonvalmistajat joutuvat tekemään kompromisseja: Autosta pitäisi saada mahdollisimman kevyt ja valmistuskustannuksiltaan edullinen. Jokainen lisäkomponentti kasvattaa painoa, kustannuksia ja hintaa.
Moni ostaa auton sellaiseen käyttöön, ettei takaistuimilla juuri koskaan istu ketään – tällöin siellä olevista turvatyynyistä ei ole hyötyä. Mikäli oma käyttötarve on kuitenkin toisenlainen, ei takaistuimen turvatyynyissä kannata säästää.
Jos onnettomuudessa esimerkiksi oma lapsi kuolee tai loukkaantuu vakavasti, saattaa jälkikäteen mietityttää, voisiko tilanne olla toisin kahden alumiinivanteen hinnalla.
Uskon, että turvatyynyjen määrä tulee vielä lisääntymään nykyisestä – niin auton sisä- kuin ulkopuolellakin. Tälläkin hetkellä joillakin autonvalmistajilla on tarjolla autoon sisälle muun muassa keskiturvatyyny tai sen ulkopuolelle jalankulkijan turvatyyny.
Hyvä valot pesureilla
Automainoksissa näkee mitä hienoimpia nimiä nykyautojen valojärjestelmille. Kuluttajan ei kuitenkaan tule antaa näiden eksoottisten nimien hämätä itseään – sama pätee valonlähteeseen. Jokaisella valonlähteellä toteutetuista järjestelmistä löytyy varmasti sekä hyviä että huonoja valoja.
Parhaan käsityksen auton valojen hyvyydestä tai heikkoudesta saa ajamalla autolla pimeällä tieosuudella. Mikäli kokee hyvät valot omien käyttötottumustensa myötä tärkeiksi, suosittelen pyytämään auton yön yli koeajoon. Mikäli autoliike ei tähän suostu, kannattaa etsiä liike, joka suostuu – tai vaihtaa merkkiä.
Koeajolla on syytä testata erikseen sekä kauko- että lähivalojen kantamaa. Koeajoa varattaessa pitää varmistaa, että autoliikkeen koeajoautossa on täsmälleen sama valojärjestelmä kuin siinä, jota on tilaamassa. Saman automerkin ja -mallinkin eri varusteversioissa valojärjestelmät saattavat vaihdella.
Lue myös: Miksi monissa uusissa autoissa on niin kamalan huonot valot?
Suomen oloissa näen myös isona ongelmana sen, että nykyautoissa ei vaadita valonpesimiä, jos valojen teho on 2000 lumenia tai vähemmän. Tämä tuntuu varsin erikoiselta yhtälöltä: pienempi valon määrä – ei pesimiä. Henkilökohtaisesti en ostaisi autoa, jossa valonpesureita ei ole – varsinkaan, jos autolla on tarkoitus liikkua muualla kuin valaistuilla tieosuuksilla.
Ajonvakautus
Ajonvakautus tarkkailee auton todellista kulkusuuntaa ja ohjauspyörän asentoa eli kuljettajan toivetta kulkusuunnaksi. Mikäli nämä eivät kohtaa, järjestelmä pyrkii yksittäisiä pyöriä jarruttamalla ja tehoa alentamalla säilyttämään auton kulkusuunnan kuljettajan haluamana.
Ajonvakautusjärjestelmä on erinomainen aktiivinen turvalaite, joka ehkäisee tehokkaasti auton hallinnan menetyksiä. Ajonvakautusjärjestelmällä varustettuja autoja on kattavasti tarjolla myös käytettyjen autojen markkinoilla, jo ihan muutaman tuhannen euron hintaluokasta alkaen.
Suosittelen kiinnittämään huomiota ajonvakautuksen olemassaoloon, kun autonvaihto on seuraavan kerran ajankohtainen.
Kaista-avustin
Kaista-avustin tunnistaa kaistamerkinnät tuulilasiin asennetulla kameralla. Se pyrkii pitämään auton omalla kaistalla.
Auton ajautuessa liian lähelle keski-, sulku- tai reunaviivaa, korjaa kaista-avustin auton kulkusuuntaa ohjausta kääntämällä. Näin se saattaa pelastaa kohtaamisonnettomuudelta tai ulosajolta kuljettajan huomion herpaantuessa tai toimintakyvyn lamaannuttua esimerkiksi nukahtamisen tai sairaskohtauksen vuoksi.
Lue myös: Auton kaista-avustin voi hämääntyä kriittisellä hetkellä: "Saattaa yllättää kohtalokkaasti"
Automaattinen hätäjarrutus kevyen liikenteen tunnistuksella
Järjestelmä antaa törmäysvaroituksen, jos kuljettaja ei hiljennä nopeutta edellä ajavan ajaessa hiljempaa tai hidastaessa nopeuttaan.
Tarvittaessa auto kykenee myös jarruttamaan kuljettajan puolesta. Automaattijarrutus ei kuitenkaan välttämättä kykene estämään onnettomuutta, mutta ainakin se lieventää onnettomuuden seurauksia törmäysnopeuden ollessa pienempi.
Ajonopeuden ollessa tietyn, autonvalmistajan määrittelemän, haarukan sisällä (esimerkiksi 5–60 km/h), järjestelmä tunnistaa myös jalankulkijat ja pyöräilijät ja pyrkii jarruttamaan, jos kuljettaja ei reagoi ajoissa.
Kädet ratissa -tunnistus ja hätätilanneavustin
Kädet ratissa -avustin, pyrkii valvomaan, pitääkö kuljettaja kiinni ohjauspyörästä. Jos ei pidä, järjestelmä olettaa hänen nukahtaneen tai saaneen sairaskohtauksen.
Jos järjestelmä huomaa, että kuljettaja ei pidä enää ratista kiinni, aloittaa se toimet vahinkojen estämiseksi.Avustin pyrkii ensin havahduttamaan kuljettajaa äänimerkillä ja ajotietokoneen näytölle ilmestyvällä tekstillä.
Jos kuljettaja ei reagoi edellisiin, alkaa auto ravistella kuljettajaa hereille tekemällä lyhyitä, napakoita jarrutuksia. Myös ohjauspyörä tärisee.
Lopulta järjestelmä kytkee hätävilkut päälle, pysäyttää auton hallitusti omalle kaistalleen ja soittaa hätäpuhelun. Auton sijaintitiedot välittyvät hätäkeskukseen automaattisesti.
Maassamme sattuu paljon erilaisista sairaskohtauksista johtuvia liikenneonnettomuuksia. Tämänkaltainen järjestelmä, yhdessä kaista-avustimen kanssa, on erinomainen ajoneuvotekninen ratkaisu tuon kaltaisten onnettomuuksien välttämiseksi tai niiden seurausten minimoimiseksi.
Kamerajärjestelmät
Peruutuskameroita löytyy jo ihan perus perheautojenkin varusteina kiitettävän paljon. Kamera onkin huomattavasti pelkkää peruutustutkaa parempi toteutus, koska kuljettaja kykenee sen näytöltä omin silmin havaitsemaan mahdolliset esteet. Perinteisen peruutustutkan kohdallahan havainnon tekee tutkatunnistin. Tällöin kuljettajan on joko luotettava tunnistimien kaikuluotaintyyppisten havaintojen pohjalta toimivaan hälytysääneen tai jalkauduttava tarkastamaan tilanne auton takana.
Osaan autoja on saatavilla myös 360-asteen näkymää auton ympäriltä näyttäviä kamerajärjestelmiä. Näitä on pääsääntöisesti tarjolla kattavimpien varusteversioiden yhteydessä. Tällaisten järjestelmien soisi yleistyvän kaikkiin ajoneuvoihin, mutta erityisesti raskaaseen kalustoon, joissa katvealueita on paljon.