Pimeään talviaikaan ihmisten tuottavuus töissä kärsii. Lyhyemmät työpäivät ja joustavampi suhtautuminen nukkumiseen voisivat helpottaa asiaa, pohtivat brittiläisen Wired-sivuston haastattelemat asiantuntijat.
Tuntuuko "syntinen" torkkunappula houkuttelevammalta talvisin? Oletko töissä tehottomampi? Et ole yksin. Vaikuttaa siltä, että ihmiset tarvitsevat enemmän unta pimeään talviaikaan. He myöhästelevät enemmän töistä tai koulusta. Lisäksi pimeä vuodenaika näyttää lisäävän poissaoloja, Wired listaa.
Talvikuukausien aikaan 10–30 prosenttia suomalaisista kärsii kaamosoireilusta, eli kaamosrasituksesta, johon ei liity varsinaista masennustilaa, kertoo Terveyskirjasto. Kaamosrasituksen johdosta ihmisen makeannälkä lisääntyy ja vyötärö pulskistuu. Väsymys painaa päätä jatkuvasti ja ihmistä nukuttaa tavallista enemmän.
Vakavammasta kaamosmasennuksesta kärsii noin prosentti väestöstä. Kaamosmasennukseen liittyy masennustiloille tavanomaisia oireita, kuten surullisuutta, mielialan laskua, ahdistuneisuutta sekä mielihyvän menettämistä.
Mielialan lasku ja väsymys ei ole omiaan edistämään sen enempää ihmisen hyvinvointia kuin työssä pärjäämistäkään.
Lue myös: Kaamosrasitusta vai -masennusta? Tunnista tyyppioireet
Liian aikainen herääminen osasyy kaamosoireiluun?
Jatkuva väsymys nakertaa työtehoa. Kuvituskuva.
Kuten nimikin jo kertoo, kaamosmasennusta ja -rasitusta esiintyy pimeään vuodenaikaan. Oireet alkavat yleensä lokakuussa ja ovat pahimmillaan marraskuusta tammikuuhun. Helmi-maaliskuun aikana oireet lievittyvät.
Yhdeksi syyksi kaamosoireiluun on ehdotettu sitä, että ihmiset heräävät talvella liian aikaisin, kun ulkona on vielä pimeää eikä ihminen altistu luonnonvalolle. Wired-lehden haastattelema australialaisen Swinburnen yliopiston psykologian professori Greg Murray kertoo, että kronobiologiaksi kutsuttu biologian haara tukee ajatusta, jonka mukaan talvella nukkumistarpeemme ja -mieltymyksemme muuttuvat.
Työajat eivät kuitenkaan katso ihmisen sisäistä kelloa, elimistön fysiologista rytmiä säätelevää hermosolujen joukkoa, jota päivänvalon ja pimeyden vuorottelu tahdistaa. Töihin on herättävä, vaikka kuinka väsyttää.
– Jos sisäinen kellomme sanoo, että se haluaisi herätä yhdeksältä aamulla, koska on pimeä talvipäivä, mutta nousemme ylös kello seitsemältä, menetämme kokonaisen unen vaiheen, Murray sanoo.
Lue myös: Kärsitkö kaamosmasennuksesta? Näin silmien väri voi vaikuttaa
Joustavampi suhtautuminen nukkumiseen olisi terveysteko
Kronobiologi Till Roenneberg uskoo, että parempi ymmärrys sisäisen kellon ja vuodenaikojen kierron suhteesta hyödyttäisi jokaista meistä. Jos työpaikalla suhtauduttaisiin joustavammin nukkumiseen, ihmiset voisivat paremmin ja olisivat tehokkaampia työntekijöitä.
– Annat parastasi ja sinulla on mukavampi olla töissä, koska tunnet olevasi tehokas. Sairauspäivät vähenevät, Roenneberg sanoo Wiredin haastattelussa.
Jos pomo ei kuitenkaan suhtaudu lyhennettyyn työpäivään hyvin, kannattaa avuksi ottaa muut konstit. Kaamosoireiluun paras hoito on talvikuukausien aikana otettu kirkasvalohoito. Säännöllinen kuntoliikunta lievittää sekin kaamosoireita ja lisää kirkasvalohoidon tehokkuutta. Myös viikon matka etelän aurinkoon voi tuoda parin viikon avun oireisiin.
Lue myös: Äärimmäisten aamuvirkkujen heimo on todella olemassa – näin "häiriö" ilmenee
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähteet: Wired, The Sun, Terveyskirjasto