Äärimmäisten aamuvirkkujen heimo on todella olemassa – näin "häiriö" ilmenee

shutterstock_409312666
Aikaistunut unijakso on uni-valverytmin häiriö. Kuvituskuva.Shutterstock
Julkaistu 15.08.2019 07:45

Valpuri Haapala

valpuri.haapala@mtv.fi

Yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että tavallista aikaisempi vuorokausirytmi on oletettua yleisempää.

Osalla ihmisistä luontainen uni-valverytmi saa nukahtamaan jo alkuillasta ja heräämään hyvin varhain aamulla. Nämä henkilöt saattavat nukkua esimerkiksi iltakahdeksasta aamuneljään. Aikaistuneen unijakson on ajateltu olevan hyvin harvinainen ilmiö, joka on tavallisempaa vanhemmissa ikäryhmissä.

Tuoreen Kalifornian yliopiston tutkimuksen mukaan äärimmäinen aamuvirkkuus voi kuitenkin olla luultua yleisempää. Se saattaa vaikuttaa jopa yhteen kolmestasadasta aikuisesta.

Lisäksi tutkimus vihjaa, että extreme-aamuvirkkuus kulkee suvussa.

Hereilläolo väkisin voi johtaa terveysongelmiin

Aikaistunut unijakso on uni-valverytmin häiriö, jossa biologisen kellon rytmi on aikaistunut sosiaaliseen kelloon verrattuna. Elimistö vapauttaa unihormoni melatoniinia aiemmin ja ruumiinlämpö laskee. Jo aamuneljän tai -viiden aikaan ihminen on levännyt ja valmiina seuraavaan päivään.

– Extreme-aamuvirkuilla on tapana toimia hyvin päiväsaikaan, mutta heillä voi olla ongelmia pysyä hereillä sosiaalisissa velvoitteissa iltaisin, luonnehtii tutkimusta johtanut Kalifornian yliopiston neurologian professori Louis Ptacek  tiedotteessa.

(Artikkeli jatkuu kuvan alla.)

shutterstock_1031111434

Äärimmäiset aamuvirkut nukahtavat jo kahdeksan aikaan illalla. Kuvituskuva.

Itsensä pitäminen hereillä väkisin voi johtaa äärimmäiseen väsymykseen seuraavana päivänä ja lisätä riskiä esimerkiksi ylipainoon tai sydänongelmiin, huomauttaa tutkimuksesta uutisoinut Science Alert.

Tutkimuksessa aikaistuneeksi unijaksoksi luettiin, jos ihminen nukahti ennen puolta yhdeksää illalla ja heräsi ennen puolta kuutta huolimatta sosiaalisista velvoitteista. Lisäksi nukkumisen tuli tapahtua vain yhtenä jaksona päivässä. Nukkumistapojen tuli olla luotuja 30 ikävuoteen mennessä. Rauhoittavien lääkkeiden tai kirkkaiden valojen käytön ei tullut vaikuttaa nukahtamiseen tai heräämiseen. Myöskään uneen vaikuttavia sairauksia sairastavia ei laskettu kuuluvan joukkoon.

Lue myös: 10 tapaa, joilla univaje tuhoaa terveytesi: "Mitä vähemmän nukut, sitä lyhyempään elät"

Perheissä samankaltaisia nukkujia

Extreme-aamuvirkuilla ei näytä olevan suurta tarvetta kuroa univajetta umpeen vapaapäivinään. Tutkimuksessa selvisi, että he olivat tyytyväisiä saadessaan nukkua vapaapäivinään keskimäärin 5–10 minuuttia tavallista pidempään. Äärimmäisten aamuvirkkujen muut perheenjäsenet puolestaan nukkuivat 30–38 minuuttia pidempään vapaapäivinään.

Aikaistuneen unijakson henkilöt kertoivat, että heillä oli vähintään yksi lähisukulainen, jotka olivat samanlaisia äärimmäisiä aamuvirkkuja. Kahdeksaa sukulaista tutkittuaan tutkijat huomasivat, että heistä viidellä oli todellakin aikaistunut unirytmi. Tutkijat laskivat, että perheittäinen aikaistunut unijakso vaikuttaa noin 0,20 prosenttiin ihmisistä.

Lue myös: Saatko hyvin unta, mutta heräät keskellä yötä? Ongelmaan on useita syitä – älä ainakaan katso kelloa

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimuksessa arvioitiin yli 2400:aa uniklinikoilla liki kymmenen vuoden aikana vieraillutta yhdysvaltalaispotilasta, jotka kaikki tavattiin kasvotusten. Heitä haastateltiin esimerkiksi lääkkeiden käytöstä sekä nukkumistavoista arkisin ja vapaapäivinä.

Lisäksi tutkijat tarkastelivat potilaiden pitämiä unipäiväkirjoja sekä melatoniinin määrä syljessä. Osallistujille tehtiin myös unipolygrafia, jossa mitattiin aivosähkötoimintaa, veren happipitoisuutta, syketaajuutta ja hengitysilmavirtausta.

Osallistujista 12 täytti aikaistuneen unijakson kriteerit. Heistä neljä kieltäytyi osallistumasta tutkimukseen. Jäljelle jääneet kahdeksan potilasta edustivat 0,03 prosenttia potilaista – tai yhtä kolmestasadasta.

Tutkijoiden mukaan luku voi olla alakanttiin, sillä neljä aikaistuneen unijakson kriteerit täyttävää potilasta ei halunnut osallistua tutkimukseen. Lisäksi kaikki extreme-aamuvirkut eivät välttämättä koe tarvetta hakea apua nukkumistapoihinsa.

Tulokset ilmestyivät Sleep-tiedejulkaisussa.

Lue myös: Miksi päätä särkee heti herätessä? Kahdeksan syytä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lähteet: University of California San Francisco, Sleep, Science Alert

Tuoreimmat aiheesta

Nukkuminen