Suojatietä pyörällä ajavan väistämiskäytännöt tunnetaan Liikenneturvan mukaan heikosti.
Pyöräilijä aikoo ylittää suojatien ajamalla. Samanaikaisesti suoralla tieosuudella suojatietä lähestyy auto. Kumpi väistää?
– Minun mielestäni pyöräilijä.
– Minä sanoisin, että autoilija.
Näin toteavat Melissa Lillberg ja Iiris Juntunen samanaikaisesti.
Jyrki Tiainen esittää kysymykseen vielä kolmannen ratkaisun.
– Autoilijan pitää väistää, mutta pyöräilijän pitää ylittää suojatie kävellen.
MTV Uutiset kävi kysymässä tielläliikkujilta Helsingissä, tietävätkö he oikean vastauksen. Liikenneturvan kyselyissä vain vajaat puolet vastaajista osaa vastata oikein väistämisjärjestykseen kuvan tilanteessa.
Oikea vastaus on se, että pyöräilijä väistää autoja. Autoilijoista tulee väistämisvelvollisia, jos pyöräilijä nousee pyörän selästä ja ylittää suojatien taluttamalla pyöräänsä.
Pyöräilijä on tässä tilanteessa väistämisvelvollinen.
Väistämiskysymys saattaa vaikuttaa epäselvältä, koska moni autoilija vaikuttaa antavan tietä pyöräilijöille kaikesta huolimatta.
– Sanoisin, ettei sääntö ole hirveän selkeä, koska esimerkiksi itse en tiennyt tuota, Juntunen naurahtaa.
Käytännössä suojateillä annetaan tietä pyöräilijöille myös tilanteissa, joissa pyöräilijän pitäisi väistää.
– Olen huomannut pyörällä ajaessani, että autoilijat hiljentävät ja olettavat minun ajavan, vaikka tiedän, että minun pitäisi päästää autot ensin, Katja Kela toteaa.
Autoilijana pitääkin pelata onnettomuuksia välttäen varman päälle.
– Parempi väistää kuin katua. Auton ja pyörän yhteentörmäyksessä se on katumisen puolella, Tiainen toteaa.
Vain alle puolet tiesi oikean vastauksen kyselyssä
Liikenneturva on selvittänyt kyselyissään tämän tilanteen sääntötuntemusta. Vain 42 prosenttia vastaajista tiesi oikean vastauksen, kun asiaa kysyttiin viime vuonna. Vuoden 2021 kyselyssä osuus oli lähes sama.
Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti toteaa, että pyöräilijöiden ja autoilijoiden väistämissäännöt ovat ihmisillä hallussa valitettavan vaihtelevasti. Osa säännöistä tiedetään hyvin.
– Erityisesti tämä niin kutsuttu linjaylitystilanne eli pyörätieltä ajoradalle tulevan väistämisvelvollisuus tunnetaan heikosti.
Ajo-oikeuskaan ei näytä paljoa vaikuttaneen sääntötuntemukseen.
– Viime vuoden kyselyssämme lähes 80 prosenttia vastaajista oli autoilijoita.
Ruutti toteaa, että tärkeintä liikenteessä on, että onnettomuudet pystytään välttämään viimeiseen asti – tarvittaessa joustamalla omista oikeuksistaan.
– Päälleajo-oikeutta ei tietenkään ole kenelläkään, ja tieliikennelakiin on nykyään kirjoitettu ennakointivelvollisuus.
Omaan liikennekäyttäytymiseen voi aina vaikuttaa.
– Kun seuraa, mitä ympärillä tapahtuu ja ottaa muut tienkäyttäjät huomioon, silloin voi pelastaa liikennetilanteen, jossa sen virheen tekee joku muu, Ruutti tietää.
Pyörätien jatkeen ja kevyen liikenteen termit sekoittavat
Keskeisimmät liikennesäännöt väistämisessä ovat Ruutin mukaan pysyneet samanlaisina vuodesta 1997 lähtien.
– Voi olla, että aikaisemmin lainsäädännössä käytetyssä kevyen liikenteen käsitteessä on hankalasti niputettu jalankulkuliikennettä ja ajoneuvoliikennettä yhteen. Se on voinut aiheuttaa sen, että ylitystilanteisiin liittyvät ajojärjestykset eivät ole niin selviä.
Tämä liikennemerkki osoittaa ajoväylällä liikkuville väistämisvelvollisuuden pyöräilijän tienylityspaikassa.
Tieliikennelain uudistuksessa vuonna 2020 käyttöön tuli uusi väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa -liikennemerkki. Se on voinut Ruutin mukaan omalta osaltaan sotkea käsityksiä oikeasta väistämistavasta.
– Liikennesääntöihin ei tehty silloin mitään keskeisiä muutoksia, mutta uusi liikennemerkki on voinut aiheuttaa mielikuvan siitä, että väistämissäännöt olisivat jotenkin muuttuneet.
Toinen sekavuuksia aiheuttava termi on pyörätien jatke.
Ennen vuoden 2020 tieliikennelain voimaantuloa pyörätien jatke merkittiin katkonaisella suojatiemaalauksella myös sellaisiin paikkoihin, joissa pyöräilijällä ei ollut etuajo-oikeutta ajaessaan suojatien yli.
– Käytännössä silloin pyörätien jatke oli merkittynä kaikkiin sellaisiin paikkoihin, joissa pyörätieltä pystyi ajamaan ylityspaikkaan.
Esimerkki mahdollisesta pyörätien jatkeesta vanhan tieliikennelain aikaan: pyöräilijä on tässä väistämisvelvollinen jatkeesta huolimatta.
Vuoden 2020 tieliikennelaissa merkintälogiikka muuttui.
– Pyörätien jatke on tiemerkintä, jota nykyisen tieliikennelain mukaan saa käyttää vain silloin, kun ajoradan liikenteelle on osoitettu väistämisvelvollisuus, Ruutti sanoo.
Pelkkään tiemerkintään ei kuitenkaan voi luottaa sokeasti, koska vanhoja merkintöjä on voinut jäädä paikkoihin, joissa pyöräilijä väistää tavallisesti liikennesääntöjen mukaan.
– On tärkeää muistaa, että pyörätien jatkeen merkintä ei määrittele ajojärjestystä, vaan se perustuu aina liikenteenohjaajan määräykseen, liikenteenohjauslaitteeseen tai liikennesääntöön.
Nykyisen lain mukaan ajoradan käyttäjille on osoitettava väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella merkitylle suojatielle tai suojatiemerkintä oli vaihdettava tavalliseksi suojatien raidaksi.
"Olemme lainkuuliaista kansaa"
Jyrki Tiainen näkee, että suomalainen liikennekulttuuri on yleisesti hyvällä mallilla.
– Mielestäni pääkaupunkiseudun autoilijat ovat hyvin valistuneita tänä päivänä. Sekä jalankulkijat että pyöräilijät saavat hyvin tietä.
Suomalainen suojatiekulttuuri erottuu kansainvälisille vieraille.
– Ulkomaalaiset ystäväni ihmettelevät, että mikä ihme täällä on, että miksi autoilijat antavat tietä!
Hänen mukaansa suomalaiset ovat lainkuuliaista kansaa.
– Liikennekulttuuri on meillä mielestäni parempaa kuin koskaan.