Liikenneturva muistuttaa tienkäyttäjiä liikennesääntöjen kertaamisen tärkeydestä. Yksi hämmennystä aiheuttava ratkaisu voi tulla eteen esimerkiksi Helsingissä.
Liikenneturva kertoo tiedotteessaan, että Helsingissä on jonkin verran yleistynyt ratkaisu, jossa jalkakäytävä tai jalkakäytävän ja pyörätien yhdistelmä jatkuu yhtenäisenä sivukadun yli sen sijaan, että jalankulkija ylittäisi kadun suojatietä pitkin. Sivukatua pitkin ajavan kuljettajan on siis ajettava jalkakäytävän ja pyörätien yli toiselle tielle liittyessään.
Kulkujärjestys tällaisessa tilanteessa on Liikenneturvan tietojen mukaan aiheuttanut hämmennystä. Liikenneturvan koulutusohjaaja Pasi Pohjonen muistuttaa, että kuljettajan on tässä tilanteessa väistettävä kaikkia tienkäyttäjiä; niin jalankulkijoita kuin pyöräilijöitä kuin ajoradan muutakin liikennettä.
Tällaisessa paikassa väistämisvelvollisuutta ei välttämättä kerrota enää liikennemerkillä, kuten tutulla kärkikolmiolla. Väistämisvelvollisuus ilmenee rakenteesta. Ylijatkettuja jalkakäytäviä on pääsääntöisesti vilkkaiden ja hiljaisten katujen saumakohdissa.
Lue myös: Väärä uskomus istuu tiukassa: Saako suojatiellä pyöräillä vai pitääkö taluttaa?
– Ratkaisu on voinut tulla vastaan, jos on ajanut viime aikoina sivutieltä Hämeentielle, Helsinginkadulle, Aleksis Kiven kadulle tai Telakkakadulle. Aiemmin paikassa on voinut olla kärkikolmiolla varustettu risteys tai muu ratkaisu. Ajaminen vanhaa tuttua reittiä on edelleen sallittu ja väistäminen tilanteessa tapahtuu kuin paikassa olisi kärkikolmio, Pohjonen kertoo.
– Kulkujärjestyksen hahmottamista voi avittaa, jos ajattelee kadun päättyväksi, jolloin ylittää väistämisvelvollisena jalkakäytävän ja pyörätien ja jatkaa seuraavaa katua, hän selventää.
Artikkeli jatkuu kuvan alla.
Kuvan kaltaiset paikat ovat yleistyneet Helsingissä.
Helpottaa pyöräilyä ja jalankulkua
Muutos helpottaa Pohjosen mukaan erityisesti heitä, jotka käyttävät kulkemiseensa pienillä pyörillä varustettuja välineitä.
– Uudenlainen infra helpottaa esimerkiksi rollaattorin tai lastenvaunujen kanssa kulkevia, kun renkaita ei tarvitse taiteilla kanttikivien yli. Ratkaisu sujuvoittaa jalankulku- ja pyöräliikennettä ylipäätään ja vähentää tilanteita, joissa kanttaukset voivat lisätä kaatumisen riskiä, Pohjonen kuvailee.
Rakenteellisesti erotetulle jalkakäytävälle ja pyörätielle ei ole määritelty senttikorkeutta tai muita reunaehtoja. Talvi ja lumi eivät muuta risteyksen kulkujärjestystä.
– Ajoneuvon kuljettajan on huolehdittava siitä, että osaa liikennesäännöt ja noudattaa niitä. Ympäristöä tarkkailemalla jokainen kyllä huomaa ylittävänsä jalkakäytävää tai pyörätietä. Liikennesääntöjä kannattaa kerrata aika ajoin, etenkin silloin, jos omassa tutussa ajoympäristössä tapahtuu muutoksia. Näin tilanteessa osaa toimia arpomatta, Pohjonen valistaa.
Lue myös: Poikkeus sääntöön: Tässä tilanteessa tasa-arvoisessa risteyksessä on väistettävä myös vasemmalta tulevaa
Lähde: Liikenneturva