Yksinäiselle nuorelle vanhemmista irtaantuminen voi olla vaikeaa.
Vanhemmista irtaantuminen on tärkeä murrosiän kehitysvaihe. Jos nuoren itsenäistymiskehitys jää syystä tai toisesta vaillinaiseksi, nuoren voi olla vaikea aikuisena kantaa vastuuta omasta arjestaan ja omaa elämäänsä koskevista päätöksistä, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) asiantuntija Minna Haapanen.
– Tämä taas saattaa aiheuttaa monenlaisia haasteita esimerkiksi ihmissuhteissa, raha-asioiden hoitamisessa tai jopa arjen rutiinien ylläpidossa, Haapanen toteaa.
Mieli ry:n asiantuntijapsykologin Elina Komulaisen mukaan murrosiässä tapahtuvan vanhemmista irtaantumisen seurauksena nuorelle kehittyy tunne omasta pystyvyydestä ja pärjäävyydestä, minkä kautta hän oppii hiljalleen tulemaan toimeen omillaan. Tämä on tärkeää myös nuoren itsetunnon kannalta.
– Jos itsenäistyminen jää tekemättä tai kesken, se saattaa näkyä esimerkiksi siinä, että nuoren voi olla vaikea muuttaa pois kotoa, Komulainen sanoo.
Lue myös: "Suomalaisvanhemmat maailman uupuneimpien joukossa" – mistä tietää olevansa hyvä vanhempi?
Jos vanhempi vastustaa nuoren irtaantumista, taustalla voi olla Komulaisen mukaan se, että vanhempi tarvitsisi lisää luottamusta ja uskoa nuoren pärjäämiseen. Vanhemmat eivät aina tunnista omaa ylisuojelevuuttaan ja saattavat tehdä vahingossa hallaa lapsilleen pyrkiessään silottamaan heidän tietään.
Haapanen muistuttaa, että oman lapsen itsenäistyminen herättää vanhemmissa usein suuria tunteita hämmennyksestä haikeuteen, ja sopivan välimatkan löytäminen voi olla hyvinkin haastava tehtävä. Jos vanhempi ei kykene hyväksymään sitä, että murrosikä väistämättä muuttaa suhdetta omaan nuoreen, hänen voi olla vaikea olla nuoren tukena tämän itsenäistymisprosessissa.
Lue myös: Oliko äitiys ennen helpompaa? Tutkija neuvoo, miten rakennetaan hyvä äiti-lapsisuhde
– Vanhempi voi heijastella suhdettaan nuoreen kysymällä itseltään, millä tavoin oma toiminta tukee nuoren kasvua ja kehitystä: autanko nuorta menemään eteenpäin, vai estänkö häntä kasvamasta? Jos aikuinen ei osaa tukea nuorta, hän on tavallaan estämässä nuoren kehitystä. Tämä on todella harvoin vanhemman tietoinen pyrkimys, Haapanen huomauttaa.
Jos vanhempi on jo joutunut huolehtimaan erityisen paljon esimerkiksi nuoren terveydestä tai päihteidenkäytöstä, nuoren irtaantumisen tukeminen voi tuntua erityisen vaikealta.
Nuori voi kantaa huolta vanhemmasta
Joskus vanhemmista irtaantuminen ei etene sen takia, että nuori itse vastustaa prosessia. Tällöin taustalla voi olla se, että nuori on yksinäinen eikä hänellä ole uutta kohdetta täyttämään irtaantumisesta syntyvää tyhjiötä.
Kaverisuhteilla on murrosiän itsenäistymisessä usein merkittävä rooli, Komulainen huomauttaa. Kavereihin suuntautuminen kuuluu tähän vaiheeseen ja helpottaa vanhemmista irtaantumista.
– Jos nuorella ei ole kavereita, hänen voi olla vaikea edetä itsenäistymisessään, Komulainen sanoo.
Lue myös: Kiusattu ja masentunut Erhan ei poistunut kotoaan kahdeksaan vuoteen – nyt hän kertoo tarinansa, jotta sen kuulisi joku toinen sohvalla itkevä nuori
Haapasen mukaan nuori saattaa vastustella irtaantumista myös silloin, jos hänellä on pitkittynyttä huolta vanhempansa hyvinvoinnista. Nuori on saattanut ottaa roolin oman vanhempansa tukijana eikä välttämättä uskalla luottaa vanhemman kykyyn pärjätä ilman jatkuvaa kannattelua.
– Tämä on nuoren kehityksen kannalta todella ristiriitaista: miten ottaa etäisyyttä vanhempaan, joka kipeästi tarvitsee sinua?