Venäjän joukkojen saaminen taistelukuntoon Itä-Ukrainassa ei onnistu hetkessä, arvioi asiantuntija

Ukrainalaistietojen mukaan Venäjä pyrkii kokoamaan lisäjoukkoja nimenomaan sellaisista reserviläisistä, joilla on aiempaa taistelukokemusta.

Venäjä ei ole kommentoinut Ukrainan väitettä liikekannallepanosta.

Tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulusta (MPKK) sanoo, että jos väite pitäisi paikkansa, Venäjällä tuskin olisi siltikään saatavilla nopeasti tuon kokoisia joukkoja.

– En usko, että heillä ainakaan 60 000:ta sotilasta on tällä viikolla yhtäkkiä käytössä. Jos pyritään kutsumaan palvelukseen reserviläisiä, niin se vie oman aikansa. Olemassa olevia joukkoja voidaan täydentää nopeammin, mutta jos lähdetään nollasta muodostamaan uusia joukkoja ja kalusto niille joudutaan ottamaan varastoinnista, niin aikajänne on todennäköisemmin viikkoja.

Venäjän joukkojen siirto Itä-Ukrainaan ei ole nopea eikä helppo operaatio

Ukrainan sotilashallintoa Luhanskin alueella johtavan Serhi Haidain mukaan Venäjä on keskittänyt huomattavan määrän joukkoja ja kalustoa alueelle. CNN:n lainaaman Haidain mukaan venäläiset ovat ilmiselvästi valmistautumassa hyökkäykseen.

Haidain mukaan venäläissotilaat olivat yrittäneet läpimurtoa ukrainalaisten linjoihin jo viime yönä, mutta hyökkäys oli torjuttu.

Myös Pihlajamaan mukaan sodan kulku näyttää nyt siltä, että Venäjä olisi ryhmittämässä joukkojaan uudelleen Itä-Ukrainaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että nämä joukot olisivat heti Venäjän käytössä.

– Selvää on, että vedetyt joukot Kiovan pohjois- ja koillisosasta täytyy huoltaa, että niitä voi realistisesti käyttää jossakin. Joukot ovat olleet rintamavastuussa jo 1,5 kuukautta, ja niiden taistelukuntoon saaminen kestää viikkoja, ei päiviä.

Jos asiaa ajattelee taktisesti, Venäjän näkökulmasta olisi järkevää, että joukot ehdittäisiin saada kunnolla taistelukuntoisiksi ennen keskittymistä Itä-Ukrainaan.

– Mutta malttaako Venäjä tehdä sitä vai puskeeko se jatkuvasti eteenpäin vaillinaisin voimin, mikä voi helpottaa puolustamista Ukrainan näkökulmasta, hän sanoo.

Iso kysymys onkin, löytääkö Venäjä nyt voimaa siirtääkseen sodan painopisteen Itä-Ukrainaan.

– Tässä on ollut kaikenlaisia huhuja, että yhä enemmän taistelumoraali on rapisemassa Venäjän puolella. Ne ovat vahvistamattomia tietoja, mutta ei olisi kauhean yllätyksellistä, jos näin olisi.

Lue myös: MTV seuraa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan – tässä uusimmat tiedot

Enää ei puhuta siitä, kauanko Ukraina kestää

Sitä, että Kiovaa ei ole saatu saarrettua, voi pitää tärkeänä askeleena Ukrainalle.

– Enää sellainen puheparsi, että kuinka monta päivää Ukraina kestää sodassa, ei ole osuva. Nyt roolit ovat tasavertaisemmat, eikä sotaa käydä yksinomaan Venäjän ehdoilla. Nyt Ukraina pyrkii saavuttamaan niin paljon kuin mahdollista, jotta sillä olisi myös neuvottelupöydässä vahvempi asema, Pihlajamaa sanoo.

Samalla on syytä muistaa, että Venäjällä on paitsi edelleen sen vuonna 2014 valtaamia alueita, myös helmikuun jälkeen vallattuja alueita hallussaan.

– Tästä syystä johtuen Ukrainan tilannetta ei edelleenkään voi kuvata hyväksi.

Nopea aselepo ei vielä todennäköinen

Nopeaan aselepoon Pihlajamaa ei usko. Länsimaiden ja etenkin siviilien kannalta aselepo olisi kannattava ratkaisu mutta sodan logiikka kulkee toiseen suuntaan.

– Molemmat osapuolet voivat vielä nähdä, että taisteluja jatkamalla on jotain voitettavaa.  Venäjällä kyse on kasvojen säilyttämisestä, Ukraina taas ottanut aktiivisemman roolin ja pyrkii työntämään Venäjää poispäin. Molemmilla on halua kääntää vielä tämä kortti, niin raadollista kuin se onkin.