Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan alkoi tasan puoli vuotta sitten – tämä on Pekka Toverin arvio, jos sota jatkuu talven yli asemasotana

2:03img
Tänään Ukrainan itsenäisyyspäivänä tulee puoli vuotta siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan.
Julkaistu 24.08.2022 06:55

Mia Ylöstalo

maria.ylostalo-kilpelainen@mtv.fi

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi tasan puoli vuotta sitten. Sota on todellisuudessa saanut alkunsa jo 2014 kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä.

Tänään on myös Ukrainan itsenäisyyspäivä. Julkiset juhlallisuudet on kuitenkin kielletty lisääntyneiden hyökkäysten uhan vuoksi.

Sodan mahdollisuutta ei alusta asti haluttu uskoa, vaikka Yhdysvaltojen tiedustelutietojen mukaan Venäjä suunnitteli hyökkäävänsä Ukrainaan.

Ukrainan kykyyn puolustautua ei myöskään uskottu, mutta se osoitti luulot vääriksi, kun Venäjä ei onnistunut valtaamaan pääkaupunki Kiovaa.

Lue myös: Ukrainalaissotilas paljastaa, miltä suurhyökkäyksen alku näytti: "Venäläisillä oli valkoiset liput mukanaan"

Ukrainan vastarintaan ei uskottu

– Kun Venäjä lähti miehittämään Ukrainaa, ei uskottu, että siellä olisi vakavaa vastarintaa, sanoo Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri.

Hänen mukaansa Venäjälle kävi nopeasti kävi ilmi, että Ukraina taistelee vastaan ja venäläiset kärsivät suuria tappioita. Venäjä joutuikin vetäytymään huoltovaikeuksien takia maaliskuun puolessavälissä.

Toverin mukaan tämä on Ukrainalle eksistentiaalinen sota.

– Se taistelee olemassaolostaan, sillä Putin ei ole selkeästi muuttanut tahtotilaansa siitä, että Ukraina lakkaa olemasta itsenäinen valtio. Siinä mielessä Ukrainalle on tärkeintä, ettei häviä sotaa. Niin kauan, kun se on armeija, joka pystyy taistella ja pitää pääosan alueestaan hallussaan, se on olemassa valtiona.

Venäjän siviileihin kohdistuvat iskut järkyttävät

Sodan eteneminen on järkyttänyt, varsinkin venäläisten tuhoisat iskut siviilikohteisiin.

Karmeimpia tapahtumia sodan kulussa on ollut Butshan verilöyly, joka paljastui huhtikuussa, kun joukoittain teloitettuja ja poltettuja ruumiita lojui ympäriinsä venäläisten vetäydyttyä kaupungista.

Maaliskuussa Venäjä valtasi Euroopan suurimman, Zaporizhzhjan ydinvoimalan eikä tilanne ole vieläkään hallinnassa. Venäjä käyttää ydinvoimalaa asevarastona ja tykistötukikohtana.

Venäjän hyökkäys pysäytti liikenteen Ukrainan satamissa, mikä lopetti myös viljan viennin. Ukraina on yksi maailman suurimmista viljan tuottajista.

Kaksi viikkoa sitten Venäjän ilmatukikohtaan Krimille tehtiin massiivinen ilmaisku. Sen tekotapaa analysoidaan edelleen ja tekijöiksi uskotaan ukrainalaisia partisaaneja.

Sodan eteneminen on ollut molempien osapuolten osalta jumissa kesällä ja sota on tällä hetkellä eräänlaisessa pattitilanteessa. On vaikea arvioida, mihin sota tästä etenee. Ukrainan kestokyky riippuu pitkälti sen länneltä saamasta avusta. Venäjän sodankäyntikyky taas heikkenee, kun sen kalusto vanhenee. Edessä saattaa olla pitkä väsytystaistelu.

Sodan eteneminen on kysymysmerkki

Toveri sanoo, ettei kukaan osaa arvioida mihin sota tästä etenee.

– Jos tämä menee tähän talven yli asemasodaksi, ja molemmat varustavat itseään sillä tuella mitä saavat,  niin keväällä aika varmasti selviää kumpi on saamassa yliotetta tässä sodassa.

– Tällä hetkellä eletään sellaista vaihetta, että Ukraina on hieman niskan päällä. Se pystyy iskemään Venäjän selustaan varsinkin Hersonin suunnassa. Ne katkovat Dnepr-joen yli meneviä siltoja ja pystyvät eristämään taistelualuetta. Joen pohjoipuolella olevien venäläispataljoonien huolto vaikeutuu koko ajan. 

Lue myös: Sodan aloite on nyt ensimmäistä kertaa Ukrainalla, mutta suomalaisasiantuntijan mukaan "vastahyökkäys ei ole edennyt juuri lainkaan"

Tuoreimmat aiheesta

Ukraina