Venäjän tulitaukoehdot kuulostavat "kovin tutuilta", asiantuntija arvioi.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on valmis keskustelemaan tulitauosta Ukrainan kanssa Donald Trumpin välityksellä tietyin reunaehdoin, kertoivat uutistoimisto Reutersille viisi Kremlin ajattelutapaa tuntevaa lähdettä.
Tulitauon reunaehtoina Putin pitää sitä, ettei Venäjä tee merkittäviä aluemyönnytyksiä. Lisäksi Kreml haluaa Ukrainan luopuvan Nato-haaveista.
Venäjä voisi Reutersin lähteiden mukaan periaatteessa hyväksyä sodan jäädyttämisen nykyisille rintamalinjoille. Kolmen lähteen mukaan neuvotteluvaraa saattaa olla Donetskin, Luhanskin, Zaporizhzhjan ja Hersonin tarkemmasta jaosta.
Venäjä saattaisi harkita vetäytymistä pieniltä alueilta, joita se hallitsee Harkovan ja Mykolajivin alueilla, kaksi virkamiestä sanoi Reutersille. Venäjä hallitsee tällä hetkellä 18 prosenttia kaikista Ukrainan alueista.
Lue myös: Kommentti: Trumpin pakottama rauha voi olla Ukrainan etu – ja Euroopalle salaa helpotus
Alueluovutukset realismia
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kangaspuron mukaan Venäjän tulitaukoehtojen ydin, alueluovutukset, vaikuttavat yhä enemmän realistisilta.
– Vakavasti otettavissa länsipoliitikkojen lausunnoissa on alettu visusti välttää muotoiluja, jotka vaativat alun perinkin suhteellisen epärealistista asiaa eli Venäjän heittämistä vuoden 1991 rajojen taakse, Kangaspuro sanoo puhelimitse MTV Uutisille.
Sen sijaan läntisissä puheenvuoroissa on alettu painottaa Ukrainan itsenäisyyden säilyttämistä ja vapautta itse valita poliittinen ja taloudellinen järjestelmä. Sodan jälkeisessä läntisessä yhteistyössä taas on korostettu jälleenrakentamista, Kangaspuro katsoo.
Pitkälle on tultu siitä, kun Suomen ex-pääministeri Sanna Marinin (sd.) sanoi lokakuussa 2022, että "tie ulos Ukrainan sodasta on se, että Venäjä lähtee ulos Ukrainasta".
– Toki tällaisiakin puheenvuoroja yhä esitetään, mutta ei niissä taida olla sodan tämänhetkisen tilanteen huomioiden mitään pohjaa. Paljon pitäisi muuttua, että se olisi realismia, Kangaspuro sanoo.
Venäjä on pystynyt etenemään varsinkin syksyllä kiihtyvää vauhtia erityisesti Itä-Ukrainassa. Myös Ukrainan Kurskissa pitämä alue hupenee viikko viikolta.
Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaiset arvioivatkin äskettäin, ettei sota ole enää pattitilanteessa vaan etu on Venäjällä.
Lue myös: Medvedev uhkailee kolmannella maailmansodalla ensimmäisen Atacms-iskun jälkeen
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro: "Kremlin viesti on ollut hyvin yksiselitteisesti se, ettei Venäjän valloittamista alueista neuvotella".
Viestintää vai vuoto?
Sinällään ei ole uusi asia, että Putin on valmis keskustelemaan tulitauosta Venäjän asettamin ehdoin. Myös Venäjän lähteiden mukaan asettamat reunaehdot "kuulostavat kovin tutuilta".
– Kremlin viesti on ollut hyvin yksiselitteisesti se, ettei Venäjän valloittamista alueista neuvotella, Kangaspuro arvioi.
Reutersin lähteiden laatua tarkemmin tietämättä on vaikea sanoa, ovatko julkisuuteen kerrotut tiedot aitoja vuotoja Kremlin ajatuksista vai Venäjän viestintää. Kysymys voi olla "kummasta vain", Kangaspuro sanoo.
Lue myös: Kommentti: Kolme avointa kysymystä Atacms-ohjuksista ratkaisevat Putinin päänsäryn rajuuden
Vladimir Putin ja Donald Trump kesäkuussa 2019, jolloin molemmat olivat presidenttejä.
Donald Trumpin voitettua Yhdysvaltojen presidentinvaalit on puhe rauhanneuvotteluista ainakin julkisessa keskustelussa kiihtynyt.
Myös esimerkiksi Saksan liittokansleri Olaf Scholzin ensimmäinen puhelu pitkään aikaan Putinille antoi jälleen viitteitä siitä, että Euroopassakin halukkuus rauhaan on kasvamaan päin.
Ilmapiirin muuttumisen on huomannut myös presidentti Volodymyr Zelenskyi, joka yllättäen totesi viime viikolla, että Ukraina haluaa lopettaa sodan ensi vuoden aikana "diplomatian keinoin".
Lue myös: Atacms-päätös on karu herätys Putinille – Venäjä menetti yhden tärkeimmistä aseistaan
Kangaspuro kuitenkin muistuttaa, että sekä Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov että Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ovat sanoneet, ettei Venäjä luota Trumpin rauhansuunnitelmiin.
Venäjä on myös viestittänyt Kremlin olevan odottavalla kannalla sen suhteen, mikä vaikutus Trumpin saapumisella Valkoiseen taloon on Yhdysvaltojen Ukraina-politiikkaan.
– Venäjän lähtökohta on, että länsi käy Ukrainaa aseistamalla sijaissotaa Venäjää vastaan. Venäjä on monta kertaa sanonut, että varsinaisen rauhansopimuksen tekemiseen tarvitaan suoria keskusteluja Yhdysvaltojen kanssa, Kangaspuro sanoo.
Venäjälle suora keskusteluyhteys Yhdysvaltoihin Ukrainan suhteen on mieluinen, Kangaspuro sanoo. Silloin tulitauosta tavallaan keskustellaan Ukrainan ja Euroopan yli. Tämä viestittää Venäjän olevan ikään kuin tasavertoinen keskustelija Yhdysvaltojen kanssa, yksi suurvalloista.