Venezuela sanoo ottaneensa kiinni eri maiden kansalaisia: "Juonittelua maan horjuttamiseksi"

Lisäksi hallinto kertoo, että yli 400 kivääriä on takavarikoitu.

Venezuelan sisäministerin Diosdado Cabellon mukaan kiinni otetuista viittä epäillään hyökkäyksen suunnittelusta maata itsevaltaisesti johtavaa Nicolas Maduroa ja hänen hallintoaan vastaan.

– Tiedämme, että Yhdysvaltojen hallinnolla on yhteys tähän operaatioon, Cabello sanoi viitaten väitettyyn juoneen.

Lue myös: "Jatkamme taistelua", Venezuelasta paennut oppositiojohtaja vannoo

Cabellon mukaan espanjalaiset otettiin kiinni Venezuelan lounaisosassa Puerto Ayacuchossa, minkä lisäksi hän sanoi, että kolme yhdysvaltalaista ja Tshekin kansalainen on niin ikään otettu kiinni. Cabello myös yhdisti väitetyn juonen Yhdysvaltojen ja Espanjan tiedustelupalveluihin sekä venezuelalaiseen oppositiojohtaja Maria Corina Machadoon.

– He ovat olleet yhteydessä ranskalaisiin palkkasotilaisiin, he ovat olleet yhteydessä itäeurooppalaisiin palkkasotilaisiin ja he yrittävät hyökätä maahamme, Cabello sanoi.

Yhdysvallat: Venezuelan väitteet perättömiä

Yhdysvaltain ulkoministeriö kommentoi Venezuelan väitteitä varhain tänään Suomen aikaa.

Ulkoministeriön tiedottajan mukaan Venezuelan väitteet siitä, että Yhdysvallat olisi osallisena juonessa Venezuelan hallinnon horjuttamiseksi ja Maduroon kohdistuvan hyökkäyksen toteuttamiseksi ovat perättömiä.

Ministeriö vahvisti, että yksi Yhdysvaltain asevoimien jäsen on kiinni otettuna. Lisäksi ministeriö kertoi olevansa tietoinen vahvistamattomista raporteista, joiden mukaan kaksi muutakin Yhdysvaltojen kansalaista on otettu kiinni Venezuelassa.

Espanja ja Tshekki eivät ole toistaiseksi kommentoineet venezuelalaisväitteitä.

Venezuelan välit ovat olleet jännittyneet sekä Yhdysvaltojen että Espanjan kanssa heinäkuun lopun kiisteltyjen presidentinvaalien vuoksi. Maata vuodesta 2013 johtanut Nicolas Maduro julistettiin vaalien voittajaksi ja kolmannelle kaudelle, mutta maan oppositio on syyttänyt vaalitulosta vilpilliseksi.

Sanasotaa Espanjan ja Yhdysvaltojen kanssa

Jännitteet Venezuelan ja sen entisen siirtomaaisännän Espanjan välillä lisääntyivät merkittävästi viikko sitten, kun Venezuelan opposition presidenttiehdokas Edmundo Gonzalez Urrutia lähti maanpakoon Espanjaan. Aiemmin tällä viikolla Venezuela kutsui suurlähettiläänsä Madridista kotiin konsultaatiota varten.

Lisäksi Venezuela kutsui Espanjan suurlähettilään puhutteluun sen jälkeen, kun espanjalaisministeri oli syyttänyt Maduron pyörittävän diktatuuria.

Lue myös: Venezuela kutsui Espanjan suurlähettilään puhutteluun – maiden välit kiristyvät

Venezuela on ärsyyntynyt myös siitä, että Espanjan pääministeri Pedro Sanchez päätti tavata Gonzalez Urrutian. Venezuela varoitti Espanjaa puuttumasta asioihinsa.

Lisäksi Venezuela on ollut sanasodassa Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat on tunnustanut Gonzalez Urrutian vaalien voittajaksi.

Yhdysvallat ilmoitti torstaina uusista pakotteista, joiden kohteena on 16 venezuelalaista viranomaista. Heidän joukossa on muun muassa vaalivirkailijoita, jotka ovat Yhdysvaltojen mukaan estäneet avoimen vaaliprosessin eivätkä ole julkaisseet tarkkoja äänestystuloksia.

Venezuela on tuominnut pakotteet ja Maduro palkitsi neljä tuoreella pakotelistalla olevaa asevoimien upseeria.

Vilppiepäily johti levottomuuksiin

Heinäkuisten vaalien jälkeen oppositio on järjestänyt maassa mielenosoituksia, ja maan turvallisuusjoukkoja on syytetty niiden tukahduttamisesta. Ainakin 27 ihmistä on kuollut ja 192 loukkaantunut kyseisten mielenilmausten yhteydessä. Lisäksi niiden yhteydessä on otettu kiinni noin 2 400 ihmistä, mukaan lukien lukuisia nuoria.

Presidentinvaalien tulos on kyseenalaistettu laajalti niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Oppositio on julkaissut vaalipaikoilta kerättyjä äänestystuloksia, joiden mukaan Gonzalez Urrutia olisi voittanut vaalit ylivoimaisesti.

Myös Venezuelan edellisten presidentinvaalien yhteydessä vuonna 2018 Maduron syytettiin voittaneen vilpin avulla. Madurolla on kuitenkin asevoimien ja muiden viranomaisten tuki ja hän on onnistunut pysymään vallassa kansainvälisistä pakotteista huolimatta.

Maduro, entinen linja-autonkuljettaja, nousi Venezuelan johtajaksi varapresidentin paikalta, kun hänen edeltäjänsä Hugo Chavez kuoli sairastettuaan syöpää. Chavez hallitsi Venezuelaa vuodet 1999–2013.

Venezuelalla on valtavat öljyvarannot, mutta maan talous on silti jyrkässä alamäessä. Maduron valtakauden aikana maa on menettänyt vuosikymmenessä 80 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Epätoivoinen taloustilanne on johtanut muun muassa siihen, että Venezuelan 30 miljoonasta kansalaisesta yli seitsemän miljoonaa on muuttanut maasta pois.

Lue myös: Venezuelan vaalien jälkimainingit: Satoja ihmisiä lähetetty pahamaineisiin vankiloihin

Itsevaltiaan päätös: Venezuelassa joulu on jo lokakuussa