Virusinfektio voi laukaista vakavan aivorappeumataudin – taustalla viikinkiajalta peräisin oleva geenimuoto

mitokondrio
Tiedotteen mukaan vasta hiljattain on havaittu, että mitokondrioilla on tautien ilmenemiseen liittyviä, ulkoisilta ja sisäisiltä stressitekijöiltä suojaavia tehtäviä. Shutterstock
Julkaistu 05.04.2024 09:09

Outi Jaatinen

outi.jaatinen@mtv.fi

Virusinfektio voi laukaista aivojen rappeumataudin sekä pahentaa sen oireita niillä, joilla on taudille altistava geenimuoto. Näin kertoo aihetta tutkinut Helsingin yliopisto tiedotteessaan. Tutkimustulokset julkaistiin Nature-lehdessä.

Tutkimuksen mukaan pohjoismaissa yleinen geenimuunnos haittaa kudosten mitokondrioiden hiljattain löydettyä toimintoa virusinfektioiden havaitsijoina ja immuunivasteen herättäjinä.

Kyseinen geenimuutos heikentää elimistön immuunipuolustusta.

– Tutkimassamme aivotaudissa virusinfektio voi johtaa merkittävästi aikaisempaan taudin puhkeamiseen ja muuttaa oireiden laatua, kertoo tutkimusta johtanut akatemiaprofessori Anu Suomalainen-Wartiovaara tiedotteessa.

Tästä on kyse

Taustalla vaikuttava mekanismi liittyy mitokondrioiden puutteelliseen toimintaan viruspuolustuksessa.

Geenimuutoksen kerrotaan vaikuttavan mitokondrioiden perimää kahdentavan POLG-entsyymin toimintaan, mikä hidastaa virusinfektion havaitsemista elimistössä. 

Seurauksena on viivästynyt ja vaikea tulehdusreaktio sekä aivojen ja maksan vaurioita.

Lue myös: Uusi suomalainen geenivirhe ja perinnöllinen sairaus löytyi – yllättäen myös suojaava vaikutus tietyiltä vakavilta taudeilta

Vanha geenimuoto

Aivojen ja maksan sairautta aiheuttava geenimuoto on peräisin niinkin kaukaa kuin viikinkiajalta ja säilynyt tuhat vuotta Euroopasta lähtöisin olevassa väestössä. 

Yleinen se on etenkin Suomessa ja Norjassa. Tiedotteessa kerrotaan, että näissä maissa joka sadas henkilö kantaa sitä.

MIRAS-tauti

Jos muutos periytyy molemmilta vanhemmilta, on seurauksena MIRAS-tauti.

Terveyskylän mukaan MIRAS-tauti eli mitokondriaalinen peittyvästi periytyvä ataksiaoireyhtymä on etenevä ja harvinainen lihas-hermosairaus.

Se oireilee yleensä 20–50 vuoden iässä kävelyn vaikeutumisena. Taudissa tasapaino heikkenee, käsien käyttö muuttuu epätarkaksi ja puhe hitaaksi ja kankeaksi.

Taudin esiintyvyys on Suomessa on 1:80 000. Tiedotteessa taudin puhkeamisiän kerrotaan olevan poikkeuksellisen vaihteleva. 

Taudinkuva voi vaihdella vaikeasta epilepsiasta liikehäiriöihin tai Parkinsonin tautiin.

Lue myös: Suomalaisjohtoisessa tutkimuksessa tehtiin löydös, joka voi suojata punkkien levittämältä taudilta

Uutta tietoa saatu

Tutkimuksen tulokset perustuvat erilaisiin tutkimusmalleihin ja lähestymistapoihin, tiedotteessa kerrotaan. Tutkijoiden mukaan havainnot viittaavat siihen, että virusinfektion ja hidastuneen immuunipuolustuksen yhteisvaikutus saa aikaan vaikean MIRAS-muodon: teini-iässä ilmenevän epileptisen aivo- ja maksasairauden.

Tiedotteen mukaan vasta hiljattain on havaittu, että mitokondrioilla on tautien ilmenemiseen liittyviä, ulkoisilta ja sisäisiltä stressitekijöiltä suojaavia tehtäviä. Yksi tällaisista tehtävistä on aktivoida kehon puolustusjärjestelmä virusten iskiessä.

Katso myös: Miksi maksa on niin tärkeä elin?

1:11img

Viiden jälkeen -ohjelmassa kerrottiin, miksi maksa on niin tärkeä elin. Rasvamaksa on suomalaisten yleisin maksasairaus.

Lue myös: "Nenä vuotaa verta kuin hana ja korvat sekä silmät täyttyvät verestä" – toistuvat nenäverenvuodot voivat olla merkki vakavasta sairaudesta

Tutkimus paljasti: ADHD onkin "supervoima" menneisyydestä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Helsingin yliopiston tiedote, Terveyskylä

Tuoreimmat aiheesta

Sairaudet ja taudit