Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Pääkuvan videoNäin käy keskikokoisen auton ja pikkuauton nokkakolarissa |
Kysymys: Voiko uudella WLTP-mittaustavalla olla jonkinlaisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen?
Vastaus: Uusi autoverotaulukko iskee kovimmin suuripäästöisiin autoihin, jotka ovat usein myös isompia ja mielletään helposti turvallisemmiksi. Uutisointi uudesta WLTP-mittaustavasta on saanut ihmiset pohtimaan, ohjataanko uudistuksella kuluttajia hankkimaan halvempia automalleja – siis turvattomampia pikkuautoja.
WLTP (Worldwide harmonised Light-duty vehicles Test Procedure) on uusi autojen tyyppihyväksynnässä sovellettava päästömittaus, joka antaa vanhaa NEDC (New European Driving Cycle) -mittausta realistisemman kuvan liikenteessä syntyvistä päästöistä.
WLTP-testissä saadut päästö- ja kulutusarvot helpottavat erilaisten autojen vertailua. Tämän lisäksi myös autojen verotus perustuu monessa maassa – kuten myös Suomessa – mittauksessa saatuihin hiilidioksidipäästöihin.
Muutokset ja veroseuraamukset
Uusi WLTP-testaustapa on pidempi sekä ajallisesti että matkallisesti. Se sisältää enemmän kiihdytyksiä ja jarrutuksia kuin vanha NEDC, jossa oli pitkä tasakaasulla ajettava osuus. Joutokäyntiä on uudessa testissä aiempaa vähemmän. Lisäksi on tarkennettu ohjeistuksia vaihteiden käytön, käytettävän polttoaineen, testauslämpötilan sekä renkaiden tyypin, kuluneisuuden ja ilmanpaineiden osalta. Ajoneuvon kuorma testaustilanteessa on suurempi kuin NEDC-mittauksessa.
WLTP:n myötä autoon valittavien varusteiden merkitys korostuu: vanhassa NEDC-mittauksessa varusteet eivät vaikuttaneet päästötasoon, vaan pelkästään hankintakustannuksiin. Uudessa WLTP-mittausjärjestelmässä ajovastukseen, massaan tai vierintävastukseen vaikuttavat lisävarusteet huomioidaan, jolloin ne vaikuttavat auton hankintakustannusten lisäksi myös päästötason nousun kautta sekä autoveroon että ajoneuvoveron perusveroon. Verotus määräytyy siis jatkossa entistä tarkemmin juuri kyseisen autoyksilön mukaan. Ajoneuvoveron perusveron osalta vaikutus ei liene vuositasolla kovin suuri – sen sijaan autoveron osalta se suurien ja enemmän kuluttavien autojen kohdalla on.
Käyttötarkoitus prioriteettina
Päästömittaustavan muutoksen vaikutuksissa on siis automallikohtaista vaihtelua. Uusien autojen markkinoilla en usko sen juurikaan vaikuttavan eri autosegmenttien väliseen kilpailutilanteeseen: kuluttaja ostanee edelleen itselleen auton käyttötarvettaan parhaiten palvelevasta autoluokasta. Jos perhe tarvitsee liikkumiseensa farmaria, valinta tuskin kohdistunee A-segmentin pikkuautoon.
Muutenkaan pienten tai suurien, pienipäästöisten tai suuripäästöisten autojen turvallisuusero ei enää ole niin suuri kuin joskus takavuosina. Edullisiin B-segmentin autoihinkin on nykyään saatavilla paljon turvavarusteita, kuten kaista-avustin tai automaattinen hätäjarrutus. Näiden faktojen valossa en näe, että WLTP-mittaustavan myötä olisi tunnistettavissa olennaisia turvallisuusvaikutuksia.
Asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen: Jos oman tarpeen mukainen auto muuttuu selkeästi kalliimmaksi kuin ennen, se voi saada kuluttajan siirtämään auton hankintaa, vaihtamaan autoa harvemmin tai hankkimaan käytetyn auton uuden sijaan.
