Vuoristojäätiköiden sulamisen seurauksena syntyneiden järvien määrä on tuplaantunut 30 vuoden kuluessa, kertoo uusi satelliittikartoituksen perustuva tutkimus.
Jäätikköjen sulaminen johtuu ilmaston lämpenemisestä. Maapallon keskilämpötila on noussut teollisen ajan alusta lukien noin asteella, mutta vuoristoseudut ovat lämmenneet tätäkin enemmän, mikä on kiihdyttänyt jäätikköjen sulamista.
– Olemme pitkään tienneet, että kaikki sulamisvesi ei päädy saman tien meriin. Tätä ennen meillä ei kuitenkaan ole ollut tietoja siitä, kuinka paljon vettä varastoituu järviin ja pohjaveteen, sanoi tutkimuksessa mukana ollut Calgaryn yliopiston professori Dan Shugar.
Potsdamin ilmastonmuutosta tutkivan instituutin professorin Anders Levermannin mukaan 35 prosenttia merenpinnan noususta viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana on peräisin juuri vuoristojäätiköiden sulamisesta. Loppu selittyy napajään sulamisella ja meriveden lämpölaajenemisella.
Lue myös: Tulevaisuustutkija valoittaa, miten koronavirus tulee muuttamaan maailmaa: "Meidän pitää tottua muuttamaan omia kulutustapojamme"
Epävakaita vesivarastoja
Toisin kun normaalit järvet, vuoristojäätiköiden sulamisen seurauksena syntyneet järvet ovat hyvin epävakaita, koska niitä reunustavat irtokivet, sedimentti ja maa-aines.
Ne antavat helposti periksi veden paineen alla, ja vesimassat syöksyvät pidäkkeettä alajuoksulle. Tuhannet ihmiset ovat menettäneet henkensä kuluneen vuosisadan aikana vuoristojärvien tulvissa.
YK:n kehitysohjelma UNDP arvioi tammikuussa, että Hindukush-vuoristoon Himalajan alueella on syntynyt yli 3 000 vuoristojärveä. Näistä yli 30 luokiteltiin sellaisiksi, jotka aiheuttavat välitöntä vaaraa noin seitsemälle miljoonalle ihmiselle.
Tutkimus perustuu Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan Landsat-kaukokartoitussatellittien ottamiin yli neljännesmiljoonaan kuvaan.