Espanjassa kärsitään jo ilmastonmuutoksen aiheuttamasta merenpinnan noususta. Ebro-joen suistossa asukkaiden maat uhkavaavat jäädä nousevan merenpinnan alle ja hallitus on tarjoutunut ostamaan osan vaarassa olevista alueista. Asukkaat eivät kuitenkaan halua luopua maistaan vaan vaativat hallitusta rakentamaan patoja ja suojavalleja rannoille.
Ebro-joen suistossa Koillis-Espanjassa asukkaat tähyilevät huolestuneina merelle. Vuosi vuodelta nouseva merenpinta upottaa alleen heidän maitaan. Myös tulvat ja myrskyt ovat yleistyneet. Otamendin sisarusten rantaravintola on joutunut jo monta kertaa veden saartamaksi.
– Meistä tuntuu kuin olisimme Euroopan ensimmäiset ilmastopakolaiset, emmekä pidä siitä, toteaa ravintolan ja riisipeltojen omistaja Marcela Otamendi.
Merenpinnan nousu uhkaa 62 000 asukasta, joiden pääelinkeino on riisin viljely.
Asukkaat eivät halua myydä maitaan
Espanjan hallitus on tarjoutunut ostamaan reilut 800 hehtaaria ranta-alueita, mutta paikalliset eivät halua luopua maistaan. Alueella on 62 000 asukasta, joiden pääelinkeino on riisin viljely.
– Sukumme on asunut täällä 70 vuotta ja kuulumme tänne. Tuossa, missä meri on nyt, viljelimme ennen riisipeltojamme, huomauttaa Otamendi, jonka riisipelloista jo kolmasosa on jäänyt nousevan merenpinnan alle.
Otamendin sisarusten rantaravintola on jo useamman kerran joutunut veden saartamaksi.
Hallituksen toivotaan rakentavan suojavalleja
Asukkaat vaativat hallitukselta toimia nousevaa merenpintaa vastaan, esimerkiksi patojen ja hiekkavallien rakentamista.
– Merenpinnan nousu on kuin tsunami. Se etenee hitaasti, mutta se on silti tsunami. Meidän täytyy tiedostaa se. Kun merenpinnan nousu kiihtyy, sitä ei voi pysäyttää. Tulvia on luvassa koko rannikolle jokisuisto mukaan lukien, ennakoi ilmastotutkimuksen johtaja Carles Ibanez Katalonian teknologiakeskuksesta (EURECAT).
Ebro-joen suiston asukkaat eivät halua luopua maistaan. He vaativat hallitusta rakentamaan alueelle suojavalleja.
"Emme anna alueen upota"
Ennusteiden mukaan merenpinta nousee alueella noin 15 senttiä vuoteen 2045 mennessä ja lähes 80 senttiä vuosisadan loppuun mennessä. 1980-luvun puolivälin jälkeen rantaviiva on jo siirtynyt paikoin yli 600 metriä sisämaahan päin. Asukkaat eivät silti aio luovuttaa.
– Tuomme vaikka jostain maa-ainesta ja korotamme sillä suistoaluetta. Olemme kunnon ihmisiä. Olemme yksimielisiä ja suisto on elämämme. Emme anna sen upota, vakuuttaa riisipeltoja alueella omistava Joana Casanova.