Vuosi vuodelta nouseva merenpinta upottaa viljelysmaita Espanjassa – "Olemme kuin Euroopan ensimmäiset ilmastopakolaiset"

Espanjassa kärsitään jo ilmastonmuutoksen aiheuttamasta merenpinnan noususta. Ebro-joen suistossa asukkaiden maat uhkavaavat jäädä nousevan merenpinnan alle ja hallitus on tarjoutunut ostamaan osan vaarassa olevista alueista. Asukkaat eivät kuitenkaan halua luopua maistaan vaan vaativat hallitusta rakentamaan patoja ja suojavalleja rannoille.

Ebro-joen suistossa Koillis-Espanjassa asukkaat tähyilevät huolestuneina merelle. Vuosi vuodelta nouseva merenpinta upottaa alleen heidän maitaan. Myös tulvat ja myrskyt ovat yleistyneet. Otamendin sisarusten rantaravintola on joutunut jo monta kertaa veden saartamaksi.

– Meistä tuntuu kuin olisimme Euroopan ensimmäiset ilmastopakolaiset, emmekä pidä siitä, toteaa ravintolan ja riisipeltojen omistaja Marcela Otamendi.

Asukkaat eivät halua myydä maitaan

Espanjan hallitus on tarjoutunut ostamaan reilut 800 hehtaaria ranta-alueita, mutta paikalliset eivät halua luopua maistaan. Alueella on 62 000 asukasta, joiden pääelinkeino on riisin viljely. 

– Sukumme on asunut täällä 70 vuotta ja kuulumme tänne. Tuossa, missä meri on nyt, viljelimme ennen riisipeltojamme, huomauttaa Otamendi, jonka riisipelloista jo kolmasosa on jäänyt nousevan merenpinnan alle. 

Hallituksen toivotaan rakentavan suojavalleja

Asukkaat vaativat hallitukselta toimia nousevaa merenpintaa vastaan, esimerkiksi patojen ja hiekkavallien rakentamista. 

– Merenpinnan nousu on kuin tsunami. Se etenee hitaasti, mutta se on silti tsunami. Meidän täytyy tiedostaa se. Kun merenpinnan nousu kiihtyy, sitä ei voi pysäyttää. Tulvia on luvassa koko rannikolle jokisuisto mukaan lukien, ennakoi ilmastotutkimuksen johtaja Carles Ibanez Katalonian teknologiakeskuksesta (EURECAT).

"Emme anna alueen upota"

Ennusteiden mukaan merenpinta nousee alueella noin 15 senttiä vuoteen 2045 mennessä ja lähes 80 senttiä vuosisadan loppuun mennessä. 1980-luvun puolivälin jälkeen rantaviiva on jo siirtynyt paikoin yli 600 metriä sisämaahan päin. Asukkaat eivät silti aio luovuttaa.

– Tuomme vaikka jostain maa-ainesta ja korotamme sillä suistoaluetta. Olemme kunnon ihmisiä. Olemme yksimielisiä ja suisto on elämämme. Emme anna sen upota, vakuuttaa riisipeltoja alueella omistava Joana Casanova.

Lue myös:

    Uusimmat