WHO pitää ensi viikolla hätäkokouksen apinarokon leviämisen takia

Maailman terveysjärjestö WHO pitää ensi viikolla hätäkokouksen pohtiakseen, julistetaanko apinarokon leviäminen kansainväliseksi kansanterveysuhaksi.

Tällaiseksi uhaksi on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan aiemmin julistettu esimerkiksi koronaviruspandemia, Kongon ebolaepidemia ja polioviruksen leviäminen.

–  Apinarokon leviäminen on epätavallista ja huolestuttavaa, WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus kertoi toimittajille.

Lisäksi järjestö pyrkii muuttamaan taudin nimeä. Yli 30 tutkijaa esitti viime viikolla taudin uudelleen nimeämistä, sillä nykyinen nimi oli heidän mukaansa epätarkka, syrjivä ja leimaava.

Tedrosin mukaan WHO työskentelee asiantuntijoiden kanssa apinarokkoviruksen sekä sen aiheuttaman taudin nimen muuttamiseksi.

–  Ilmoitamme uusista nimistä mahdollisimman pian, hän sanoi.

Hätäkomitean on määrä kokoontua ensi viikon torstaina.

Lue myös: Voiko apinarokosta tulla kansantauti Suomessa – infektioylilääkäri Asko Järvinen vastaa

WHO:lle on raportoitu yli tuhat apinarokkotapausta ympäri maailmaa

Apinarokon normaaleja alkuoireita ovat korkea kuume, turvonneet imusolmukkeet ja rakkulainen ihottuma.

Yhdysvaltain tautikeskus sanoi kuitenkin viime viikolla, että nykyisissä tapauksissa ei aina ole ollut flunssan kaltaisia oireita, ja ihottumat rajoittuvat joskus tietyille alueille.

Apinarokko löydettiin ensimmäisen kerran makaki-apinoista, mutta monien tapausten uskotaan tarttuneen ihmisiin jyrsijöistä.

Tedros kertoi, että WHO:lle on raportoitu tänä vuonna 1  600 vahvistettua apinarokkotapausta ja 1  500 epäiltyä tapausta yhteensä 39 maassa. Näistä 32 maata on sellaisia, joissa tautia ei yleensä esiinny. Tauti rajoittui pitkään Länsi- ja Keski-Afrikkaan, kunnes kymmenissä maissa ympäri maailmaa havaittiin yli tuhat tapausta viimeisen kahden kuukauden aikana.

Suomen ensimmäinen apinarokkotapaus varmistui toukokuussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus). Yhteensä tartuntoja on todettu Suomessa kolme.