Jos kakkaamisen jälkeen paperiin jää verta tai ulosteen seassa näkyy verta, täytyy syy aina selvittää. Myös kolonoskopia eli paksusuolen tähystys voi olla tarpeen. Näin tutkimus toteutetaan.
Verensekainen uloste, kirkas veri ulosteessa tai paperiin pyyhkiessä tuleva veri ovat oireita, jotka monet kuittaavat peräpukamien aiheuttamaksi.
Näin ei kuitenkaan tulisi koskaan olettaa, sanoo gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Taina Nykänen Mehiläisestä.
– Sellaista päätelmää ei saa tehdä ennen kuin vakavammat syyt on poissuljettu.
Oireiden taustalla voi peräpukamien ja peräaukon haavauman lisäksi olla esimerkiksi tulehduksellinen suolistosairaus tai kasvain.
Mikäli tutkimuksissa nähdään vuotavat pukamat tai peräaukon haavauma, harkitsee lääkäri potilaan riskitekijät huomioiden tähystyksen tarpeen.
Jos peräaukolla ei näy ilmeistä hyvänlaatuista vuodon aiheuttajaa, on kolonoskopiaan eli paksusuolen tähystykseen erityisen painava syy.
Lue myös: Lähes jokaisella suolistosyöpään sairastuneella on yksi näistä kolmesta oireesta
Näissä tapauksissa paksusuolentähystys on tarpeen
Verenvuodon lisäksi kolonoskopialle voi olla aihetta, jos todetaan epäselvä anemia ilman näkyvää verenvuotoa.
Myös pitkittynyt ripuli tai muut suolen toiminnan muutokset, kuten uusi ummetusoire, voivat olla syy kolonoskopialle.
Lisäksi kolonoskopiatutkimuksia tehdään osana vuonna 2022 Suomessa käynnistyneitä paksusuolensyöpäseulontoja. Seulontakutsu lähetetään kaikille 60–69-vuotiaille.
Seulonta laajenee vähitellen niin, että lopulta seulontaan kutsutaan kaikki 56–74-vuotiaat kahden vuoden välein, koska suolistosyöpä on yleisin tässä ikäryhmässä.
– Syöpää seulotaan ulostenäytteestä. Mikäli näytteestä löytyy verta, tehdään tähystystutkimus, Nykänen kertoo.
Tähystystutkimuksia tehdään myös seurantatarkoituksessa esimerkiksi paksu- ja peräsuolen syövän leikkaushoidon jälkeen tai jos potilaalta poistetaan paksu- tai peräsuolesta polyyppeja ja halutaan varmistua, ettei niitä kehity myöhemmin lisää.
Lue myös: Jos kakkasi on tällainen, olet tehnyt "kaiken oikein"
Toimi näin ennen tutkimusta
Tutkimuksen toteuttava taho antaa potilaalle ohjeet tutkimukseen valmistautumista varten.
Viikko ennen tutkimusta ruokavaliosta pitää poistaa kaikki siemenet.
– Mysliä, siemenleipiä, siemeniä tai siemeniä sisältäviä marjoja ei saa sinä aikana syödä. Myös kaikkea runsaskuituista tulee välttää, Nykänen kertoo.
– On ehdottoman tärkeää noudattaa ohjeita, sillä suoleen jäänyt siemenkasa voi peittää alleen esimerkiksi polyypin tai tukkia tähystimen, jolloin tutkimus voidaan joutua keskeyttämään ja sopimaan uusi aika.
Muutamia tunteja ennen tähystystutkimusta täytyy juoda suolen tyhjentävä neste, joka saa suolen tyhjenemään voimallisesti.
– Suolen pitää olla täysin tyhjä ennen tähystystä, muuten emme saa kunnon näkymää.
Lue myös: Tuliko sienten syömisestä ilmavaivoja tai vatsakipua? Saattaa johtua tästä
Näin kolonoskopia tehdään
Tutkimukseen varataan aikaa 45–60 minuuttia. Siinä tutkitaan peräsuoli, paksusuoli sekä ohutsuolen loppuosa.
Kolonoskopia tehdään taipuisalla tähystimellä. Tähystin on ohut letku, jonka päässä on kamera.
Tutkimuspöydän vierellä on monitori, josta tähystävä lääkäri ja avustaja tarkkailevat näkymää. Myös potilas itse voi halutessaan katsella löydöksiä.
– Valtaosa kolonoskopioista onnistuu ilman lääkitystä hyvän potilasinformaation jälkeen. Jos on tarvetta, voidaan potilaalle antaa kevyitä kipua lievittäviä ja rauhoittavia lääkkeitä.
– Naapurin tai netin keskustelupalstojen tarinoihin tutkimuksen kivuliaisuudesta ei kannata luottaa. Etukäteen ei voi tietää, miltä tutkimus tuntuu, sillä se on aina yksilöllistä, Nykänen muistuttaa.
Hänen mukaansa valtaosa potilaista kokee kolonoskopian epämiellyttävänä, mutta ei kivuliaana tutkimuksena.
Siihen, miltä tutkimus kustakin tuntuu, vaikuttaa potilaan anatomia, lääkärin kokemus ja se, miten tutkimus juuri sinä päivänä onnistuu.
– Tutkimuksen aikana suoleen pumpataan hiilidioksidia, jolla lisätään näkyvyyttä. Tämä voi aiheuttaa venytyskipua ja moni potilas kiusaantuu, kun kaasua karkaa tutkimuksen aikana ja joutuu paukuttelemaan.
– Se on vain tutkimukseen kuuluvaa suoleen pumpattua kaasua, ei sitä tarvitse hävetä, Nykänen rohkaisee.
Katso myös: Oletko kakannut aina väärin? Katso oikea asento videolta
0:18
Videolla fysioterapeutti Mirka Katajisto konkretisoi, miten vessapaperirullat voivat toimia kakkajakkaran korvaajina.