Sosiaali- ja terveysministeriön strategiapäällikkö Pasi Pohjola arvioi Ylen haastattelussa lähes kaikkien kriteerien täyttyvän koronatoimien hätäjarrusta vetämiseen. Tällä mekanismilla hallitus kiristäisi rajoituksia tuntuvasti.
Mikäli hätäjarrusta vedettäisiin, ei rajoituksia välttämättä voisi kiertää enää edes koronapassilla. Tämä vähentäisi myös rokotettujen tai tuoreella negatiivisella testillä liikkuvien kohtaamisia esimerkiksi ravintoloissa.
– Hätäjarrun avulla on mahdollisuus kiristää yleisötilaisuuksia ja tilojen käyttöä. Tarvittaessa jopa sulkea tiloja määräajaksi. Ja mikäli se on välttämätöntä, valtakunnallisesti tai alueellisesti voitaisiin estää koronapassin käyttö rajoitusten vaihtoehtoisena toimena, Pohjola toteaa Ylen haastattelussa.
Hätäjarrun vetäminen edellyttää muun muassa vaikeutunutta tautitilannetta, heikentynyttä rokotevastetta, uuden virusmuunnoksen riskiä ja sairaanhoidon vaikeutunutta tilannetta.
Uuden virusmuunnoksen roolissa on omikron, joka on levinnyt huolestuttavalla tavalla kuluneen muutaman viikon aikana. Pohjolan mukaan omikronin ominaisuuksista ei vielä ole riittävästi tietoa ja siitä ei voida vielä sanoa mitään konkreettista.
Mikäli nykyiset aluehallintovirastojen asettamat uudet rajoitukset eivät pure ja tartuntaluvut jatkuvat korkeina, joutuu hallitus vetämään hätäjarrusta.
Myös sairaalahoidon kuormitusta ja tehohoidon riittävyyttä seurataan. Potilasmäärä on kasvanut marraskuusta lähtien. Suurinta painetta tehohoidon puolella kohdataan pikemminkin muualla Suomessa kuin Etelä-Suomessa. Kovin paine on Oulussa.
Teho-osastot ovat korona-aikana luonnollisesti kuormittuneet kun normaalin potilasmäärän lisäksi on hoidettu myös koronapotilaita.