Yli 30 vuotta poliisina työskennellyt nainen joutui uransa loppumetreillä outoon oikeussotkuun: "En toivu tästä varmasti ikinä"

Sandholm oli ehtinyt työskennellä poliisissa yli 30 vuotta ennen episodin alkua. Tuolloin hän teki töitä ryhmänjohtajana Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen esikäsittely-yksikössä, jossa käsitellään poliisille tulevat rikosilmoitukset.

Sandholm kertoi toistuvasti esimiehilleen liiallisesta työkuormasta ja töiden jakamiseen liittyvistä ongelmista, mutta viestit eivät menneet perille tai niitä ei otettu vakavasti. Huonoimmillaan ryhmässä oli Sandholmin lisäksi vain yksi rikostutkija.

Tämän jälkeen Sandholmia kohtaan alkoi outo episodi työnantajan taholta. Hän kokee joutuneensa silmätikuksi ja uhriksi asiassa.

– Meitä oli kolme vastaavaa ryhmää esikäsittely-yksikössä ja niillä jokaisella ryhmänjohtaja. Meillä kaikilla oli liikaa töitä, mutta minä olin äänitorvi, joka puhui asiasta. Olin vanhempi virkamies ja suorasanainen nainen ja vein viestiä eteenpäin kaikkien puolesta. Jostain syystä viesti ei mennyt perille tai sitä ei ymmärretty, ja minä jouduin prosessiin, joka oli aivan käsittämätön, Sandholm kertoo Rikospaikan haastattelussa.

Pitkä lista väitetyistä virheistä

Poliisilaitoksen silloinen johto väitti, että Sandholm oli laiminlyönyt tehtävänsä. Laitoksen mukaan siitä osoituksena oli pitkä lista väitettyjä virheitä, joista lähes kaikki olivat täysin perusteettomia. Yksi syytekohta oli lähes 300 avaamatonta sähköpostia 8 kuukauden aikana. 

– Jouduin virkamiesoikeudelliseen menettelyyn ja työnantaja teki samasta asiasta samaan aikaan myös tutkintapyynnön Helsingin poliisilaitokselle. Jouduin vastaamaan valtavan pitkään syytekirjelmään.

Sandholm vastasi kirjelmään asiallisesti ja ajoissa. Hän myönsi, että oli jättänyt sähköposteja lukematta, mutta vain sen takia, että hänen oli pakko priorisoida työtehtäviään. Hän myös pahoitteli priorisoineensa asioita virheellisesti.

Syyttäjä teki asiassa perusteellisen tutkinnan ja sen päätteeksi hyvin perustellun päätöksen. Siinä todettiin, että Sandholmia ei ole syytä epäillä mistään rikoksesta.

Lue myös: Korkein hallinto-oikeus katsoi poliisin toimineen syrjivästi – näin poliisi vastaa

Hyllytettiin neljän päivän varoitusajalla

Poliisilaitoksella prosessi oli kuitenkin jo käynnissä ja laitoksen johto hyllytti Sandholmin neljän päivän varoitusajalla kolmeksi palkattomaksi kuukaudeksi.

– Se oli aivan uskomaton päätös. Tuollaisessa tilanteessa työnantajan pitäisi tukea työntekijää eikä rangaista.

Koko pitkän prosessin aikana Sandholmista tuotiin työnantajan taholta esiin väitteitä, jotka eivät pitäneet paikkaansa. Sandholmilla oli täysin nuhteeton tausta poliisissa.

Syytökset romuttivat Sandholmin ammatillisen itsetunnon.

– En toivu tästä varmasti ikinä, hän sanoo.

Sandholm kanteli hyllytyspäätöksestä hallinto-oikeuteen ja hän voitti työnantajansa. Poliisilaitos ei vieläkään luovuttanut, vaan halusi viedä asian vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sandholm voitti sielläkin.

Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä viime kesänä ja totesi, että rikosylikonstaapelin hyllytys oli suhteettoman ankara.

– Tietenkin se tuntui hyvältä ja ainoalta oikealta ratkaisulta. Mutta mietin sitäkin, että jos poliisilaitoksen johto ja oikeusyksikkö olisivat lukeneet jo alkuvaiheessa antamani selvityksen ja syyttäjän tekemän perusteellisen päätöksen, niin koko tähän pitkään prosessiin ei olisi tarvinnut mennä.

– En ole missään vaiheessa ymmärtänyt, kenen etu tämä koko prosessi on ollut. Ei ainakaan minun eikä tästä hyötynyt varmasti kukaan muukaan. Voitin tämän 3-0, mutta silti tästä jäi paha maku koko työyhteisölle.

Lue myös: KHO: KRP toimi lainvastaisesti salatessaan rikoksesta epäiltyjen liivijengiläisten nimet esitutkintapöytäkirjoista

Ei koskaan pahoiteltu

Sandholm palasi kolmen kuukauden hyllyttämisen jälkeen takaisin töihin Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle, mutta eri tehtäviin. Hänet oli siirretty pois esimiestehtävistä.

– Kaikki samat jutut, jotka olivat jääneet minun nimiini, olivat edelleen minun nimissäni kun palasin töihin. 

Poliisilaitoksen johto tai Sandholmin esimies eivät koskaan pahoitelleet tälle pitkää ja raskasta oikeusprosessia.

– Ei ole myönnetty mitään, ei ole pyydetty anteeksi. Lopputulos olisi ollut ihan ok, jos he olisivat jossain kohtaa nostaneet käden virheen merkiksi ja todenneet, että virheitä tuli tehtyä, mutta niin ei koskaan tapahtunut. Koko asia vaiettiin kuoliaaksi työpaikalla. Olisin halunnut asiassa avointa tiedottamista, mutta johto katsoi parhaaksi jättää asian kaikkien meidän työntekijöiden arvailujen varaan.

– Ennen eläköitymistäni minulla oli kuitenkin onni saada vielä työskennellä hyvän ja oikeudenmukaisen lähiesihenkilön alaisuudessa. Siten jäin normaalisti eläkkeelle perusrikostutkinnan ryhmänjohtajana yli 34 virkavuoden jälkeen, Sandholm sanoo.

Raskas oikeusprosessi uran päätteeksi muutti myös Sandholmin käsityksen koko poliisista instituutiona.

– Minulta meni usko poliisiin työnantajana. Toivon, että kukaan muu virkamies ei joudu työssään näin älyttömän prosessin kohteeksi, hän sanoo.

– Turha on puhua työnantajakuvan kirkastamisesta ja toivoa rivipoliisien työurien jatkamista, jos poliisi ei työnantajana pysty toimimaan itse omien arvojensa mukaisesti, hän toteaa.

Mitä Terhi Sandholm ajattelee työnantajansa tilanteesta ja poliisin resursseista nykyään? Katso yllä olevalta videolta koko Rikospaikan haastattelu.