Suomen suurin hyvinvointialue Pirha luopuu keskuskaupunkinsa Tampereen yli 80-vuotiaiden terveystarkastuksista. Sitä perustellaan muun muassa sillä, että muissa alueen kunnissa niistä on luovuttu jo aiemmin.
Asiantuntijan mukaan päätös on hyvä ja järkevä.
– Aina ei ole niin, että vaikka tuntuu järkevältä, niin se sitä on. Priorisoinnin tulee pohjautua terveyshyötyyn ja näyttöön aina kun mahdollista, toteaa terveydenhuollon professori Kristiina Patja.
– On viisaampaa käyttää resurssia tarpeen mukaan kuin seuloa, vaikka se intuitiolla tuntuisi järkevältä. Resurssi kannattaa kohdentaa heihin, joilla jo tiedetään olevan haasteita ja sitten toisaalta lisätä ehkä sinne matalan kynnyksen yhteydenpitoon resurssia, professori jatkaa.
Seulominen ei aina ole paras ratkaisu, sano terveydenhuollon professori Kristiina Patja.
Hyödylle ei löydy näyttöä
Patja kertoo MTV Uutisille, että kohdentamattomista laajoista terveystarkastuksista ei ole todettu olevan hyötyä.
– Ikä ei yksinään kerro ihmisen terveydentilasta. Jos ihminen itse tai hänen läheisensä tuntee tarvetta arvioon, se voi olla ihan viisasta olla matalalla kynnyksellä tarjolla, mutta terveenä ja toimintakykyisenä itsensä kokevalle se ei tuo hyötyä.
Patja kertoo, että Suomessa käytetään mielellään tasa-arvoa (equality) perusteena joko tehdä jotain tai olla tekemättä, mutta Sotessa tulisi pyrkiä tasavertaisuuteen (equity), jossa tasataan eri lähtökohtia hyvän arkeen, toimintakykyyn ja terveyteen.
– Lisäksi tarkastuksesta pitäisi sitten seurata toimia, jos on riskejä tai ihminen toivoo tukea, ja jos se jää toteamisen tasolle, niin se on ollut kyllä hukkaa.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Huolikanavat ja kotikäynnit, RAI-arviot ja yhteydenpito vaikuttavampaa
Professori huomauttaa, että yli 80-vuotias voi näytellä pääroolia kansallisella näyttämöllä - Seela Sella - tai sitten 60-vuotiaan toimintakyky voi olla jo kovin vajaa.
– Huolikanavat ja kotikäynnit, RAI-arviot ja sovittu yhteydenpito on vaikuttavampaa ja niin monet alueet jo tekevät.
Patja korostaa, että ammattilaisen ja ihmisen sekä läheisten tiedon ja turvallisen arjen tavoittelu on ikääntyessä tärkeää ja omatoimisuuden ylläpitäminen.
– Toki siinä sairauksien hyvää hoitoakin tarvitaan ja elämäntapoja voi aina parantaa: hyvä monipuolinen ruoka ja uni ovat meille kaikille tärkeitä, summaa professori.