Tänään päättyneessä YK:n luontokokouksessa syntyi laiha sopu, arvioi ympäristöministeriö tiedotteessaan.
Digitaalisesta luonnon geenitiedosta saatavan taloudellisen hyödyn jakamiseksi perustettiin rahasto, ja alkuperäiskansojen roolia vahvistettiin. Luontotavoitteiden toimeenpanon seuranta ja rahoituskysymykset jäivät kuitenkin auki.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo kokouksen lopputuloksen olleen pettymys.
– Luontotavoitteiden toimeenpanon sääntökirja jäi sivurooliin. Tavoitteemme vahvoista säännöistä luontotavoitteiden toimeenpanolle jäi saavuttamatta, Mykkänen harmittelee tiedotteessa.
Suomen ja EU:n tavoite oli saada maailmanlaajuiset säännöt sille, miten maat seuraavat sekä raportoivat luontotoimiaan. Asia jäi kokouksessa ratkaisematta.
Ministeriön mukaan tämä johtui siitä, että toimeenpanosäännöt jäivät kokouksessa rahoituskeskustelujen "panttivangiksi". Kehittyvät maat olisivat halunneet perustaa uuden rahaston, jolla olisi autettu näiden maiden toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Lopulta myös rahoituskysymykset jäivät kokonaan ilman ratkaisua.
Määräenemmistö suli venymisen vuoksi
Kolumbian Calissa järjestetyn kokouksen loppuistunto venyi alkuperäisestä aikataulustaan juuri rahoituskysymysten vuoksi. Istunnon oli määrä alkaa kello yhdeltä yöllä Suomen aikaa, mutta uutistoimisto AFP:n mukaan tästä myöhästyttiin useita tunteja.
Ympäristöministeriö kertoo tämän johtaneen siihen, että osa neuvottelijoista joutui lähtemään kotimatkalleen, eikä määräenemmistöä enää ollut päätösten tekemiseksi.
Luontokokouksen tarkoituksena oli arvioida ja pyrkiä edistämään luonnonsuojelusuunnitelmia sekä kerätä rahoitusta, jotta YK:n vuoden 2022 luontokokouksessa asetetut tavoitteet saavutettaisiin.
Kaksiviikkoinen kokous alkoi viime viikon maanantaina.