Yrittäjiä kuohuttanut YEL-muutos sai alkunsa siitä, että eläkeyhtiöt rikkoivat lakia

Käynnissä olevan lakiuudistuksen keskiössä on työtulon käsite. Sillä tarkoitetaan yrittäjän työpanoksen rahallista arvoa, jonka pohjalta yrittäjän eläkekertymä ja muu sosiaaliturva lasketaan. Mitä suurempi työtulo, sitä suuremmat YEL-maksut. Työtulon suuruuden arvioinnissa on ohjeistettu, että sen tulisi vastata summaa, jonka yrittäjä voisi maksaa työntekijälle oman työnsä tekemisestä.

Ongelma on ollut, että osa yrittäjistä on alivakuuttanut itsensä, eikä ilmoitettu työtulo ole syystä tai toisesta vastannut näiden työpanosta. Tilanne on ollut mahdollinen, koska vakuutusyhtiöt ovat vahvistaneet yrittäjien työtulon käytännössä puhtaasti näiden oman ilmoituksen perusteella. Yrittäjien alimaksamisen takia valtio on joutunut maksamaan osan eläkkeistä. Vasta Finanssivalvonnan puuttuminen muutti alalle muodostuneen käytännön.

Samoihin aikoihin käynnistyneestä lakiuudistuksesta on julkisuuteen kerrottu, että työtulon määritelmää ei ole tarkoitus muuttaa, mutta sen perusteena olevia tietoja koskevaa sääntelyä tarkennettaisiin. Jatkossa työtulo siis arvioitaisiin entistä enemmän yrittäjän ja yrityksen tapauskohtaisten tietojen pohjalta, ei vain mitä yrittäjä on itse ilmoittanut.

Lisäksi laissa olisi tarkoitus säätää työtulon säännöllisestä seurannasta ja tarkastamisesta, jotta työtulo vastaisi oikeaa tasoa myös yritystoiminnan jatkuessa. Laki on paraikaa valiokuntakäsittelyssä.

Kuluvana vuonna uudistus on huolettanut erityisesti pienyrittäjiä, jotka pelkäävät uudistuksen johtavan YEL-maksujen kohtuuttomaan kasvuun. Markkinatilanne on painanut monen alan yrittäjien tulot niin mataliksi, että maksujen nopean noston pelätään jopa ajavan yrityksiä konkurssiin.

Lue myös: Pienyrittäjät nostivat metelin YEL-uudistuksesta Eduskuntatalolla – "Ei mitään muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa yritystoiminta"

Finanssivalvonta aloitti selvityksen toiminnasta

Tapahtumat alkoivat, kun Finanssivalvonta teki vuonna 2020 YEL-vakuuttamista harjoittaville kuudelle eläkelaitokselle selvityspyynnön siitä, miten nämä noudattivat sääntelyä yrittäjän eläketurvan toimeenpanosta. Selvitys koski vain alhaisimman tulon vakuutushakemuksia.

Finanssivalvonta epäili, että eläkelaitokset jättivät työtulon määrittelyn yrittäjän oman ilmoituksen varaan, mikä johti alivakuuttamiseen. Taustalla oli tilastohavainto siitä, että aloittavan yrittäjän työtulon keskiarvo oli laskeva, eikä vastannut uskottavasti täysipäiväisen yrittäjän työpanosta.

Finanssivalvonta painotti, että eläkelaitos päättää työtulon vahvistamisen ja työtulo tulisi arvioida tapauskohtaisena kokonaisharkintana, ei ilmoituksen perusteella.

Lue myös: Porsaanreikä laissa: Suurituloinenkin yrittäjä voi nostaa Kelan asumistukea pienimmän YEL-maksun turvin

Mittavia puutteita toiminnassa

Eläkevakuutusyhtiöiden vastauksista kävi ilmi, että ne lähes poikkeuksetta hyväksyivät asiakkaan ilmoittaman työtulon määrän muuttamatta sitä. Lisäksi tulokset viittasivat alivakuuttamiseen.

– Suuri osa täysipäiväisestäkin yrittäjistä ilmoittaa työtulokseen minimimäärän, joka ei ole uskottava vastaavan ammattitaidon omaavan henkilön palkkaamiseen vuodeksi, Finanssivalvonta katsoi.

– Harvoissa poikkeuksissa yrittäjän esittämää työtulon määrää on muutettu, niissäkin lähes poikkeuksetta alaspäin – useimmiten yrittäjän tekemän oikaisupyynnön johdosta, Finanssivalvonnan arvioraportissa kerrotaan.

Lue myös: Miltä YEL-uudistus näyttää eläkevakuutusyhtiön näkökulmasta? – "Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin"

Finanssivalvonta: Työeläkeyhtiöt rikkoivat lakia

Raportissaan Finanssivalvonta katsoi, että työeläkeyhtiöt ovat rikkoneet toiminnassaan lakia.

– Merkittävää asiassa kuitenkin on, että käytännön toiminta saatujen esimerkkitapausten valossa ei vastaa yhtiöiden omia ohjeita ja materiaaleja eikä etenkään lain vaatimusta, raportissa todettiin.

Finanssivalvonta katsoi, että eläkevakuutusyhtiöissä ei harkintaa tehty juuri lainkaan.

– Päätökset on osin tehty jopa automatisoiduin prosessein, joissa ei sääntelyn edellyttämää yhtiön toimesta tapahtuvaa työpanoksen ja työtulon vastaavuutta koskevaa harkintaa ole mukana. Harkintaa voitiin todeta tehdyn noin prosentissa poiminnan tapauksista.

Valvontapäällikkö Timo Holopainen Finanssivalvonnasta kertoo, että työeläkeyhtiöt eivät ole kiistäneet tulkintaa lainvastaisesta toiminnasta.

– Lakia ei ole noudatettu, koska YEL-maksujen vahvistamisessa ei ole käytetty sääntelyn edellyttämää harkintaa. Se on se johtopäätös, hän sanoo.

Lue myös: Yrittäjien eläkeuudistus on kuohuttanut etenkin pienyrittäjien tunteita – "Maksut pitää maksaa, vaikka ei vielä liikevaihtoa olisikaan"

”Havainnot kaikissa yhtiöissä huomattavan saman suuntaisia”

Finanssivalvonta kiinnitti huomiota, että yrittäjät voivat täyttää yhtiölle lähetettävissä hakemuksissaan tietoja esimerkiksi yrityksensä liikevaihdosta, viikkotyötunneistaan, alaisten lukumäärästä ja muista vastaavista seikoista. Kuitenkin nämä tiedot oli yleensä jätetty täyttämättä, eikä niitä voinut siksi edes käyttää apuna työtulon arvioinnissa.

– Yhtiöt eivät vahvistamismenettelyssään ole pyytäneet riittäviä tietoja työpanoksen arvioimiseksi tai hyödyntäneet käytettävissään olevia tietoja, vaan päätökset on säännönmukaisesti vahvistettu yrittäjän hakemuksen mukaisina. Yhtiöt eivät ole tosiasiassa ottaneet kantaa työtulon määrään, mitä lain vaatima vahvistaminen edellyttäisi, raportissa todetaan.

– Olennaista on, että havainnot kaikissa yhtiöissä ovat huomattavan saman suuntaisia ja osoittavat lopputuloksena, että vahvistettu määrä on lähes poikkeuksetta hakemuksen mukainen määrä.

– Laki ja sen esityöt edellyttävät, että YEL-työtulon määrittely on tehtävä kunkin yrittäjän kohdalla kokonaisharkinnan perusteella. Tämä tarkoittaa, että harkinnasta vastaa vahvistava eläkelaitos eikä yrittäjä. Vahvistaminen tapahtuu yrittäjän hakemuksesta, mutta hänen arvionsa ei ole yksin riittävä vaan työeläkevakuuttajan on varmistuttava ehdotuksen työpanosta vastaavasta tasosta, Finanssivalvonta kirjoittaa.

Korjaustyöt aloitettiin heti

Työeläkeyhtiöt joutuivat raportin seurauksena kertomaan yhtiöille, miten ne aikovat korjata ilmenneet puutteet. Samalla niille tarjoutui mahdollisuus kommentoida ja selittää tilannetta.

Esimeriksi työeläkeyhtiö Veritas katsoi, että se ei kaikilta osin toiminut oikein.

– Prosessissamme on hyväksytty joitakin hakemuksia, joissa yrittäjän omalle perustelulle ja työtuloarviolle on annettu liian iso painoarvo, yhtiön vastauksessa todetaan.

Finanssivalvonta oli katsonut, että sen otoksessa tutustumat vahvistamispäätökset ovat lähes poikkeuksetta asiakkaan tekemän hakemuksen mukaisia.

Usea yhtiö kertoi myös parantavansa raportointia, jotta heidän tekemättömäksi katsottu harkintansa kävisi jatkossa ilmi. Samalla kerrottiin erilaisista teknisistä ratkaisuista, kuten verkkopalveluun kehitetyistä ”herätteistä” tai verkkopalvelun tietyissä tilanteissa käynnistyvästä kehotuksesta arvioida työpanostaan uudestaan. Uudistusten kerrottiin myös parantaneen tilannetta, vaikka asiakirjoista ei liikesalaisuuden perusteella tehtyjen salausten perusteella käy ilmi kaikki yksityiskohdat.

– Vaikka ohjaus ei ole pakottavaa, on verkkopalvelun kautta saapuneiden asiakkaiden itse tekemien hakemusten keskimääräisissä työtulojen tasoissa tapahtunut (SALATTU) nousu sen käyttöönoton jälkeen, työeläkeyhtiö Elo kertoi.

Ilmarinen taas ilmoitti jonkinlaisista säännöllisistä toimenpiteistä alhaisen työtulon asiakkaille ja uusista raportointityökaluista. Asiakkaiden kerrotaan johtaneen siihen, että työtulomuutoksia tehdään entistä enemmän ylös- kuin alaspäin.

Vanha laki sai kritiikkiä

Työeläkeyhtiöiden vastauksista käy myös ilmi se, minkä vuoksi lakia päädyttiin uudistamaan. Vanha laki yhdistyneenä uuteen tilanteeseen oli johtanut vaikeuksiin. Samalla lain muotoilut ja siihen liittyvät ohjeet oltiin läpi alan toimijoiden tulkittu siten, että yrittäjä sai halutessaan alivakuuttaa itsensä.

– [Työeläkeyhtiö Varma] haluaa se tässä yhteydessä kiinnittää Finanssivalvonnankin huomiota siihen, että nykyinen YEL-työtulosäännös on peräisin 1970-luvulta. Toimintaympäristö, yrittäjyys, yritystoiminnan muodot, yritystoiminnan sivutoimisuus, toimialojen rajat ja toiminnan erot samallakin toimialalla ovat valtavasti muuttuneet niistä ajoista, Varman vastauksessa todetaan.

Se kritisoi voimassa olevaa säädöstä lisäksi liian yleiseksi ja siihen annetun ohjeistuksen ja oikeuskäytännön tekevän soveltamisesta monimuotoista.

– Kaksi vilpittömässä mielessä samaa tapausta harkitsevaa asiantuntijaa voi päätyä hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin työpanoksen arvosta, Varma totesi.

Tähän uuden lain olisi tarkoitus puuttua, jotta työtulon arvioinnista saataisiin objektiivisempaa.

Lue myös: Yrittäjien eläkeuudistusta vastustavassa adressissa jo 65 000 nimeä – hyvinvointiyrittäjä: "Yel-maksuni nousevat jopa 200 euroa kuukaudessa"

Yrittäjät voivat joutua epätasa-arvoiseen tilanteeseen

Työeläkeyhtiöiden vastauksista kävi ilmi myös huoli siitä, miten yrittäjät kokevat muutoksen.

– Ilmarinen haluaa samalla tuoda esille vakavan huolensa muutosten yrittäjäkunnassa todennäköisesti aiheuttamasta hämmennyksestä, kun lähdemme muuttamaan alalla pitkään vallinneita käytäntöjä ilman yksityiskohtaista lainsäädäntöä. Muutosten ennakoidaan lisäävän yrittäjien maksuvaikeuksia ja työtulopäätösten muutoksenhakua, Ilmarisen vastauksesta ilmeni.

Käytännössä YEL-arvioissa tapahtuva muutos voi johtaa siihen, että eri yrittäjät saavat eri yhtiöissä ja niiden sisälläkin epätasa-arvoista kohtelua YEL-asioissaan. Jotkut voivat yhä maksaa matalampia maksuja samalla, kun toisilla ne nousevat. Pitkällä aikavälillä ero kuitenkin tasoittunee, viimeistään uuden lain tultua voimaan. Muutos on toisaalta ymmärrettävä, sillä suuret muutokset vievät aikaa.

Esimerkiksi Ilmarinen kertoi, että muutokset tulevat voimaan vaiheittain eri ryhmille. Tämän vuoden aikana muutokset alkoivat koskemaan voimassa olevia asiakkuuksia, jatkuivat aloittaviin yrittäjiin ja siitä eläkeyhtiöiden vaihtajiin. Tavoitteena oli paitsi varmistaa yrittäjien yhdenvertainen kohtelu ja estää ruuhkautuminen.

– Ilmarisen tavoite on edistää työtulojen oikealle tasolle asettamista hallitusti tiukentamalla toimintatapaansa vaiheittain, jottei yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvan järjestäminen ole epätasalaatuista uusien ja nykyisten yrittäjäasiakkaidemme näkökulmasta tai koko työeläketoimialalla ennen lainsäädännön tai soveltamisohjeiden täsmentymistä.

Valitusten määrässä ei kasvua

Ilmarinen epäili, että muutoksen seurauksena sen saamien valitusten määrä voi kasvaa.

– Toimintatapamuutokset voivat perusteluiden selkeytyksestä huolimatta lisätä Ilmarisen yrittäjäasiakkaiden työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan tekemien valitusten määrää, koska Ilmarinen muuttaa toimialalla pitkään vallinneita toimintatapoja, Ilmarinen epäili.

Toistaiseksi ei ole havaittavissa, että muutoksia valitusmäärissä olisi tullut.

– Sellaista ei kuitenkaan ole ollut havaittavissa, että yrittäjän työtuloa koskevien valitusasioiden määrissä tai niiden laadussa olisi tapahtunut ainakaan mitään merkittäviä muutoksia, Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja Petteri Immonen kertoo MTV Uutisille sähköpostitse.

YEL-maksuja koskeva lakiuudistus on valiokuntakäsittelyssä, ja sosiaali- ja terveysvaliokunta on kuullut asiantuntijoita viime- ja tämän kuun aikana. Laki olisi tarkoitus saada voimaan jo ensi vuoden alusta.