30 vuotta Alkossa työskennellyt Jukka on nähnyt muutoksen suomalaisten viinimaussa: "Nykysuuntaus on mennyt selkeästi..."

Missä lämpötilassa punaviiniä kuuluisi nauttia? Viiniasiantuntija Kalle Naatula vastaa! 3:21 Missä lämpötilassa punaviiniä kuuluisi nauttia? Viiniasiantuntija Kalle Naatula vastaa!
KATSO MYÖS: Missä lämpötilassa punaviiniä kuuluisi nauttia? Viiniasiantuntija Kalle Naatula vastaa!

Vuosikymmenten saatossa suomalaisten viinimaku on mennyt makeasta kuivempaan.

Suomalaisten viinimausta puhutaan usein hyvin positiiviseen sävyyn. Olemme ennakkoluulottommia ja kokeilunhaluisia – olimme etunenässä hyväksymässä muun muassa kierrekorkit sekä hanapakkaukset.

Viiniasiantuntija ja master of wine Tuomas Meriluoto kertoi MTV Uutisille huhtikuussa, että tällä hetkellä kuluttajia kiinnostavat viineissä juuri ääripäät: "Halutaan ehkä todella kuivaa, todella täyteläistä tai tanniinista."

Rypäleistä suosituimman viittaa kantaa kuitenkin yhä riesling, eikä sille Meriluodon mukaan oikein ole ”ilmoittautunut” haastajaa, jota voisi ottaa vakavasti.

Mutta se tästä hetkestä. 

Miten tähän pisteeseen on kuljettu ja miltä suomalaisten viinimaun kehittyminen on näyttänyt Alkon myyjän silmissä? Jukka Viitanen on työskennellyt Alkossa vuodesta 1987 ja nähnyt niin milleniumin vaikutuksen kuohuvan myyntiin kuin makeiden viinien suosion hiipumisen.

"Nykysuuntaus on mennyt selkeästi kuivempaan suuntaan"

Viitanen on seurannut viimeiset kolmekymmentä vuotta aitiopaikalla suomalaisten viinimaun kehittymistä.

Koska suomalaisilla ei ole juurikaan omaa viinituotantoa, olemme osanneet tarttua melko rohkeasti eri trendeihin ja kokeilla uutta.

Vuonna 2021 Alkon myydyin viini oli portugalilainen punaviini, mutta vielä kahdeksankymmentäluvulla ja yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella suomalaiset suosivat enemmän valkoviiniä.

– Oman muistikuvani mukaan 1980–1990-lukujen vaihteessa myydyt valkoviinit olivat keskimäärin makeampia verrattuna niihin, joita myydään nykyään. Nykysuuntaus on mennyt selkeästi kuivempaan suuntaan, Viitanen analysoi.

Punaviinin suosio nosti päätään 90-luvun lopussa, jolloin sitä alettiin myydä enemmän kuin valkoviiniä.

– Silloin mentiin taas tällaisiin hyvin voimakkaisiin viineihin. Nyt taas ollaan ihan selkeästi menty punaviinien kanssa kevyempään suuntaan, Viitanen kertoo.

Roseeviinejä oli Viitasen uran alkuaikoina hyvin niukka valikoima, ja niissä näkyi miehen mukaan jopa valkoviinejä paremmin mieltymys makeampiin viineihin: valtaosa oli joko puolikuivia tai puolimakeita. Nykyään vain murto-osa myytävistä roseeviineistä on puolikuivia tai -makeita.

Vuosituhannen vaihteesta Viitanen muistaa selkeästi kuohuviini- ja samppanjabuumin, joka liittyi oletettavasti juuri vuosituhannen vaihtumiseen. 2000-luvulle tultaessa kuohuviinien suosio koki pienen notkahduksen, mutta reilussa viidessä vuodessa suosio oli samoissa lukemissa, kuin 1990-luvun lopulla.

– 1980-luvulla kuohuviinien osuus ei ollut mitenkään iso, ei todellakaan mitään sellaista, mitä se on nyt, Viitanen selittää.

Viitanen paljastaa omiksi suosikeikseen erityisesti makeat viinit, joiden myynti sääli kyllä on laskenut melkoisesti viime vuosikymmeninä.

Katso myös: Halpa vs. kallis: Kannattaako ostaa samppanjaa vai onko 10 euron kuohuviini oikeasti yhtä hyvää? MTV testasi

Voiko halpa kuohuviini olla parempaa kuin samppanja? 5:57
Voiko halpa kuohuviini olla parempaa kuin samppanja?

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat

    • masterchef2 (002)
      MasterChef Suomi

      MasterChef-keittiön valtaavat amatöörikokit! Satojen hakijoiden joukosta valitut, Suomen parhaat kotikokkaajat havittelevat liekinkuumaa MasterChef Suomi -arvonimeä ja 10.000 euron rahapalkintoa. Riittävätkö taidot kelloa vastaan kokatessa miellyttämään tuomaristoa? Uudella kaudella Kape Aihisen seuraksi tuomarikolmikkoon liittyy kaksi huippukokkia, Henri Alén sekä vaikuttavan kansainvälisen uran luonut Helena Puolakka.