Taikinajuuri on vanha leivän valmistus- ja kohotusmenetelmä. Huomenta Suomen lähetyksessä annettiin vinkkejä leipäjuuren valmistukseen Maa- ja kotitalousnaisten järjestöpäällikkö Helena Velinin voimin.
Leipä on aihe, joka puhuttaa suomalaisten keskuudessa vuodesta toiseen. Vielä muutama vuosi sitten karppaamisen kulta-aikana leipää kartettiin, mutta nyt leipä on taas muodissa: leipä nähdään nykyään hyvänä kuidun lähteenä ja herkullisena harrastuksena. Yhä useampi suomalainen onkin hurahtanut juurileivän leivontaan.
– Jos sosiaalista mediaa on uskominen, siellä näkee nyt paljon vaalean juurileivän leivontaa. Hapattaminen antaa ainutlaatuista makua niin vaalean kuin tumman leivän, mutta myös pullan leivontaan, Helena Velin kertoo.
Sen lisäksi, että leivän leipominen on herkullista puuhaa, käsillä tekeminen on hyvää vastapainoa työelämälle.
LUE LISÄÄ HAPANJUURIELIVÄSTÄ: Terveellisempi ja ravintorikkaampi vaihtoehto – tämä leipä sopii myös herkkävatsaisille
– Monet vanhat asiat tulevat uudestaan esille, ja taas ollaan kiinnostuneita säilönnästä ja leivän leipomisesta. Ihmiset haluavat uusia elämyksiä, ja mikä sen mukavampaa kuin opettaa näitä taitoja lapsille, Velin kertoo.
Hapatus lähtee käyntiin lämpimässä paikassa
Velinin mukaan Suomessa on yli 100 vuotta vanhoja juuria, jotka ovat siirtyneet sukupolvilta toisille. Jos juurta ei saa mistään hankittua, ei hätää, sillä sen voi tehdä hyvin myös itse.
Taikinajuuri happamalle ruisleivälle:
1 viipale (vähintään 10 g) hapanta ruisleipää
3 dl vettä
n. 2 dl ruisjauhoja
Leikkaa leipäviipaleesta kuoret pois tai koverra pehmeää leivän sisusta. Murenna kulhoon, lisää haalea vesi ja vatkaa joukkoon ruisjauhoja, jotta saat vellimäisen seoksen. Anna seoksen seistä 25–30 asteessa 2–4 vuorokautta. Lisää pari kertaa vuorokaudessa tilkka lämmintä vettä ja ripaus jauhoja.
Valmis juuri kuplii voimakkaasti ja tuoksuu happamalle. Jatkoa varten taikinajuuri kannattaa ottaa talteen leipätaikinasta ennen taikinan alustamista. Mitä useammin leipoo, sen paremmaksi juuri tekeytyy.