Kalahuomio! Syöntisuositukset muuttuivat Suomessa

Valtioneuvosto tiedottaa tuoreesta tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin kalaan kertyvien ravinto- ja vierasaineiden pitoisuuksia kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista. 

Tutkimustulosten perusteella kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat. 

Kalan käytön lisääminen nykyisestä olisi myös väestön terveydelle eduksi. Erityisesti vähän hyödynnettyjen kalalajien, kuten särkikalojen, käyttöä kannattaa lisätä.

Hankkeessa mitattiin kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista muun muassa dioksiinien ja PCB-yhdisteiden, PFAS-yhdisteiden, bromattujen difenyylieettereiden, elohopean ja epäorgaanisen arseenin pitoisuuksia. 

Näiden vierasaineiden liiallinen saanti voi johtaa erilaisiin terveyshaittoihin kuten älykkyyden tai hedelmällisyyden heikkenemiseen. 

Kalahuomio! Turvallisen käytön suositukset muuttuivat

Tutkimushankkeen tulosten pohjalta Ruokavirasto on kuitenkin päättänyt päivittää kalan turvallisen käytön suositustaan. Suositukset ovat muuttuneet tiettyjen kuluttajaryhmien osalta. 

Päivitetyissä suosituksissa annetaan aiempaa enemmän kalalajikohtaisia poikkeuksia alle kouluikäisille lapsille ja hedelmällisessä iässä oleville naisille, raskaana oleville ja imettäville.

Ruokaviraston mukaan kouluikäisille ja nuorille ei ole uusimman riskinarvioinnin pohjalta tarvetta antaa erityisiä poikkeuksia kalan käyttöön.

Lue myös: Oletko jo syönyt tätä hitiksi noussutta budjettikalaa? "Sopivasti rasvaa ja selkeät ruodot"

Ruokaviraston päivitetyt kalansyöntisuositukset

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa ja eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen.

Ruokavirasto on antanut yllä olevaan yleiseen kalan syöntisuositukseen kalojen vierasainepitoisuuksien perusteella seuraavat poikkeukset:

Koko väestö:

• Sisävesialueiden kalaa päivittäin syövien on hyvä suosia muita lajeja kuin haukea, isokokoisia ahvenia, kuhaa ja madetta, jotka ovat elohopeaa kerääviä petokaloja. 
• Alueellisesti voi olla tarpeen välttää petokalojen runsasta käyttöä tavallista korkeampien elohopeapitoisuuksien vuoksi.

Alle kouluikäiset:

• Itämerestä pyydettyä luonnonlohta, nahkiaista tai isoa, perkaamattomana yli 19 cm:n silakkaa voi syödä kerran kahdessa kuukaudessa.
• Kuoretta voi syödä pari kertaa vuoden aikana.
• Itämerestä pyydettyä taimenta, kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa, haukea tai muikkua voi syödä 1–2 kertaa kuukaudessa kalalajeja vaihdellen.
• Sisävesiltä pyydettyä kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa tai haukea voi syödä kerran viikossa kalalajeja vaihdellen, ja sisävesiltä pyydettyä muikkua 2 kertaa kuussa. Poikkeuksena ovat vesistöt, joissa on todettu tavanomaista suurempia elohopea-, PFAS- tai muita vierasainepitoisuuksia.

Hedelmällisessä iässä olevat naiset, raskaana olevat ja imettävät:

• Itämerestä pyydettyä luonnonlohta, taimenta, nahkiaista tai isoa, perkaamattomana yli 19 cm:n silakkaa voi syödä kerran kahdessa kuukaudessa.
• Kuoretta voi syödä pari kertaa vuoden aikana.
• Itämerestä pyydettyä kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa, haukea tai muikkua voi syödä 3–4 kertaa kuukaudessa kalalajeja vaihdellen.
• Sisävesiltä pyydettyä kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa, haukea tai muikkua voi syödä enintään 200 g (2 annosta) viikossa kalalajeja vaihdellen. Poikkeuksena ovat vesistöt, joissa on todettu tavanomaista suurempia elohopea-, PFAS- tai muita vierasainepitoisuuksia.

Lue myös: Tätä kalaa kannattaa nyt ostaa – edullinen kilohinta ja helppo käsitellä!

Katso myös: Savukalaa puolet halvemmalla ruokakaupasta

Lähteet: Valtioneuvosto, Ruokavirasto