Makuja-sivujen kansikuva
Makuja

Kannattaako maitoa juoda? Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen vastaa

7:27img
Huomenta Suomessa keskustellaan maidon juomisesta.
Julkaistu 27.09.2019 17:01

MTV LIFESTYLE – MINNA NORD

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti, että Helsingin kaupungin julkisissa tiloissa eli lähinnä kouluissa ja vanhainkodeissa maidon ja lihan määrä puolitetaan vuoteen 2025 mennessä. Perjantaina aiheesta keskusteltiin Huomenta Suomessa.

Laillistetun ravitsemusterapeutin Reijo Laatikaisen mukaan maitotaloustuotteet eli maidon lisäksi rahkat, juustot ja jogurtit kattavat kokonaisuudessaan noin 20 prosenttia suomalaisten proteiinin lähteistä.

– Se on melko paljon ja toisekseen se on hyvälaatuista proteiinia, kertoo Laatikainen Huomenta Suomessa.

Lihan ja maidon määrän puolituksella olisi suuri vaikutus ravinteiden saannin kannalta.

– Jos tilannetta ei kompensoitaisi millään muilla tuotteilla, niin monen ravintoaineen saanti vähenisi jopa puoleen. Näitä ovat esimerkiksi rauta, proteiini, jodi, B12-vitamiini, D-vitamiini ja kalsium.

Suomalaiset saavat yli 60 prosenttia kalsiumistaan maitotuotteista. Maito myös turvaa D-vitamiinin saannin, koska sitä lisätään nestemäisiin maitotuotteisiin.

– Asiasta ei paljon keskustella, mutta noin puolet jodin saannista tulee maitotuotteista. Kala olisi hyvä jodin lähde, mutta suomalaiset eivät syö kalaa tarpeeksi.

Kaura- ja soijajuomat sisältävät vain kolmanneksen siitä proteiinin määrästä mitä maidossa on eli niitä pitäisi myös juoda 3 kertaa enemmän kuin maitoa saannin turvaamiseksi.

– Jos kaurajuoma on luomua, se ei silloin sisällä D-vitamiinia, B-vitamiinia, kalkkia eikä jodia.

Kasvavat lapset tarvitsevat kalkkia 

–Jos kehittyvän lapsen kasvuspurtin aikana kalkin saanti romahtaa, huippua luumassan määrässä ei koskaan saavuteta. Kun ihmiset tulevaisuudessa elävät entistä pidempään, olisi erityisen tärkeää, että huippu saavutetaan. Kalkin saannin korvaaminen on siten erityisen tärkeää koululaisilla, jos maitoa ei haluta käyttää. Maidolle hyviä korvaavia kalkin lähteitä ovat nestemäiset kaurajuomat, soija- ja mantelijuomat joihin on lisätty kalkkia, Laatikainen sanoo.

–Kalkin saannin kompensoiminen pelkästään kasvikunnan tuotteilla on sellainen taiteenlaji, että se pitää osata tehdä oikein, päättää Laatikainen.

Lue myös: Valtuutettu Otto Meri haluaa maidon kokonaan pois Helsingin kouluista ja päiväkodeista: "Kaupungin tehtävä ei ole tuhlata rahojaan tarpeettomaan nesteeseen"

Tuoreimmat aiheesta

Ravinto