Samppanjaa valmistetaan tunnetusti Champagnen maakunnassa Ranskassa, mutta hieman arvoituksellisempia ovat samppanjapullon etiketistä löytyvät merkinnät.
Pääkuvan videolla keskustellaan eri samppanjalaaduista.
Miten brut eroaa extra brut -samppanjasta? Mitä tarkoittaa, jos etiketissä on kirjaimet ”RM”? Miksi kaikissa pulloissa ei kerrota vuosikertaa? Samppanja-asiantuntijay vastailivat viininystäviä kutkuttaviin kysymyksiin HuffPostin artikkelissa.
Vuosikerrattomat samppanjat
Suurimmassa osassa samppanjapulloista ei ole merkitty vuosikertaa, vaan etiketistä löytyy kirjaimet ”NV” eli non-vintage. Suomalaisittain termi tarkoittaa vuosikerratonta vakiosamppanjaa.
Lue myös: Mitä aloittelijan kannattaa huomioida shampanjaa ostaessa? Viiniasiantuntija: Älä valitse ääripäistä
– Champagnen maakunnan pohjoisen sijainnin ja viileän ilmaston vuoksi, eri vuosikertojen sekoittaminen takaa tasalaatuisen laadun, Peter Liem ChampagneGuide.net-sivustolta kertoo.
Liemin mukaan on huomattu, että eri vuosikertojen sekoittaminen tuottaa myös monipuolisempia ja luonnikkaampia viinejä. Jos jotain vuotta pidetään kuitenkin harvinaisen erinomaisena, ei viiniä sekoiteta muihin, vaan se pullotetaan sellaisenaan ja merkataan vuosikerta.
Lämmennyt ilmasto on tuottanut Champagnessa tasalaatuisempia satoja.
Premier crun ja grand crun ero
Premier cru ja grand cru termit liittyvät Champagnen maakunnan kyliin ja niiden tuottamien rypäleiden laatuun. Seitsemäntoista kylää saavutti vanhan järjestelmän mukaisesti grand cru -arvon ja 42 kylää hieman vähäisemmän premier crun.
– Ajattele premier cruta vaikka kultana ja grand cruta platinana, brändikonsultti Blaine Ashley selventää.
Prestige cuvée taas tarkoittaa samppanjatalon parasta ja laadukkainta samppanjaa.
Miten brut eroaa extra brut samppanjasta?
Samppanjat jaotellaan muun muassa sen mukaan, kuinka paljon ne sisältävät lisättyä sokeria. Liemin mukaan sokerin lisääminen samppanjaan toimii vähän samalla tavoin, kuin lisäisit suolaa ruokaan – sen on tarkoitus tehostaa makuja ja tuoda yksityiskohdat paremmin esille.
Jaottelu menee seuraavanlaisesti:
brut nature (myös brut zero tai non-dosé): ei lisättyä sokeria
extra brut: 0-6 grammaa sokeria per litra
brut: 0-12 grammaa sokeria per litra
extra dry: 12-17 grammaa sokeria per litra
sec (tai dry): 17-32 grammaa sokeria per litra
demi-sec: 32-50 grammaa sokeria per litra
doux: yli 50 grammaa sokeria per litra
Oma maku kehittyy erilaisia viinejä maistellessa makeasta kuivempaan.
Sokeripitoisimpia viinejä ei pidetä kovinkaan arvossa ja niitä suositellaan lähinnä viininjuontia aloitteleville, jotka eivät ole vielä tottuneet samppanjan kuivaan makuun.
Kirjainlyhenteet paljastavat rypäleiden tuottajan
Kirjaimet ”NM” etiketissä tulevat sanoista negociant-manipulant, millä viitataan samppanjataloon, joka ostaa viinirypäleet ulkoa. Kirjaimet ”RM” taas tulevat sanoista récoltant-manipulant, millä viitataan siihen, että samppanjatalo valmistaa viininsä vain omista rypäleistään.
Joidenkin asiantuntijoiden mielestä nimenomaan ”RM” merkityt viinit ovat laadukkaampia, kun samppanja tehdään itsekasvatetuista rypäleistä, eikä niitä sekoiteta muualta ostettuihin, mahdollisesti huonolaatuisempiin rypäleisiin.
Lue myös: Sommelier paljastaa, mikä on tärkeintä viinin maistelussa – makuasioista tulee kiistellä
Liemin mukaan näihin kirjainlyhenteisiin ei toisaalta pidä takertua liikaa, sillä viljelysmaiden hankkiminen Champagnesta on melko hankalaa, joten pienien tilojen ainoa mahdollisuus saattaa olla ostaa rypäleitä muilta.
Yhdestä asiasta asiantuntijat ovat kuitenkin samaa mieltä: Eri tuottajista ja laaduista oppii parhaiten maistamalla ja kokeilemalla niitä itse.
Lähde: HuffPost