Suomalaiset ovat villiintyneet kauppojen paistopisteleivistä, mutta eivät täysin ymmärrä niiden käyttötapaa.
Yhä useammasta suomalaismarketista löytyy nykypäivänä paistopiste, josta kuluttajat voivat ostaa samana päivänä kaupassa paistettua leipää. Leipä mielletään helposti tuoreeksi, mutta Maaseudun Tulevaisuuden haastatteleman Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthumin mukaan paistopisteissä myydyt leivät voivat kuitenkin olla jopa yli vuoden vanhoja.
– Joskus hämmästyttää se, että aamulla meidän leipomossa leivottu, valmiiksi pakattu leipä, joka ostetaan illalla, mielletään vähemmän tuoreeksi kuin Keski-Euroopasta tuleva pakasteleipä, joka saattaa olla 12 kuukautta vanha, kun se paistetaan, Vitzthum kommentoi Maaseudun tulevaisuus -lehdelle.
Paistopisteen leipä ei säily hyvänä seuraavaan päivään
Leipätiedotus ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen ei tuomitse suosittuja paistopistetuotteita, mutta kyseenalaistaa suomalaiskuluttajien valmiuden ostaa leipää keskieurooppalaiseen tyyliin päivittäin.
– Paistopisteleivät ovat hyvä idea, jos kuluttaja on valmis hakemaan päivittäin kaupasta sen tuoreen leivän. Vaalea paistopisteleipä ei nimittäin ole enää hyvää seuraavana päivänä, vaan kuivaa. Se ei siis säily samalla tavalla kuin Suomessa leivottu leipä, koska tuote on kaksi kertaa paistettu, Mensonen muistuttaa.
Suomalaiset eivät siis Mensosen mukaan välttämättä ymmärrä, että vaalean paistopisteleivän ei ole tarkoituskaan säilyä päivää pidempään.
– Moni suomalainen ei varmasti tätä tajua. Sehän tässä buumissa ihmetyttää. On ihana ajatus, että suomalaiset hakisivat kaupasta päivittäin tuoreen, vastapaistetun leivän, mutta ovatko ihmiset oikeasti valmiita siihen? Aikaisemmin kuluttajat ovat toivoneet leivältä nimenomaan pitkää säilyvyyttä.
"Kaupoilla oma lehmä ojassa"
Kaupan leipäviidakko saattaa kuitenkin hämätä monia kuluttajia. Rustiikkisessa korissa nököttävä, houkuttelevasti lämpöä höyryävä leipä mielletään helposti paikan päällä leivotuksi, eikä suinkaan ulkomaiseksi pakastetuotteeksi. Kuluttajan täytyy siis osata tutkia tuoteselostetta itse suurennuslasin kera.
– Hyllylapussa pitää olla valmistusmaa kerrottuna. Se kyllä paljastaa kuluttajalle totuuden. Jos valmistusmaaksi kerrotaan Puola, niin leipä ei ole silloin tietenkään suomalaisessa leipomossa valmistettu.
Mensosen mukaan leivän alkuperämaata ei kuitenkaan mielellään korosteta kaupoissa näkyvästi, ellei kyse sitten ole nimenomaan kotimaisesta tuotteesta.
– Ei ole selkeästi aina näkyvillä sitä, että leipä on tullutkin jostain muualta. Kaupoilla on hieman oma lehmä ojassa tässä, Mensonen pohtii.
– Mutta ehkä asiaa pitäisikin lähestyä niin, että korostettaisiin nimenomaan sitä kotimaisuutta. Eli vielä selkeämmin voisi olla kaupoissa esillä, jos leipä on Suomessa leivottua tuoretta leipää, hän summaa.