Mustikan ja pensasmustikan todellinen ero – kumpi on terveellisempää?

Suomalaiset metsät pursuavat kesäisin mustikkaa, jonka on monissa tutkimuksissa vuosien varrella todistettu olevan todellinen supermarja. Perinteisesti mustikoita nautitaan sellaisenaan esimerkiksi puuron ja jogurtin seassa tai niistä leivotaan mehevää mustikkapiirakkaa. 

Sellaisenaan tai pakastettuna myytävälle mustikalle sallitut ravitsemusväitteet:

•    Runsaskuituinen (5,0 g/100 kcal)
•    Vähärasvainen (1,1 g/100g)
•    Ei tyydyttynyttä rasvaa (< 0,1 g/100 g)
•    Ei lisättyjä sokereita (sisältää luontaisesti sokereita)
•    Suolaton (0,005 g/100 g)
•    E-vitamiinin lähde / Sisältää E-vitamiinia/ Luontainen E-vitamiinin lähde (1,9 mg/100g)

Lähde: Arktiset Aromit

Myös viljeltyjen pensasmustikoiden kulutus on ollut Suomessa viime vuosien ajan kasvussa. Mitä eroa näillä kahdella marjalla todellisuudessa on, ja onko jompikumpi toista terveellisempi? Tässä mustikan ja pensasmustikan erot.

Lue myös: Paras mustikkapiirakka! Maisemakahvilan versioon et taatusti pety – testaa helpot ohjeet 

Mustikan ja pensasmustikan ulkoiset erot

Mustikan ja pensasmustikan erottaa ulkoisesti helposti koon ja värin perusteella: pensasmustikat ovat tavallisesti kookkaampia ja hedelmälihaltaan vaaleita. 

Marjat eroavat toisistaan myös maultaan: pensasmustikka maistuu hieman miedommalta, ei niin vahvasti mustikkaiselta.

Pensasmustikan etuna on sen tahraamattomuus: vaalea hedelmäliha ei sotke metsämustikan lailla.

Mustikan ja pensasmustikan terveysvaikutukset

Arktiset Aromit ry:n mukaan metsämustikoiden (vaccinium myrtillus) ja pensasmustikoiden (vaccinium corymbosum) koostumuksessa on eroja. Mustikat saavat värinsä vesiliukoisista fenolisista yhdisteistä, antosyaaneista.

Sekä metsämustikat että pensasmustikat sisältävät antosyaaneja ja niitä on eniten marjojen kuorissa. Vaalean pensasmustikan hedelmäliha ei sisällä antosyaaneja yhtä paljon kuin metsämustikka. Kaikki eri antosyaanit huomioiden metsämustikassa on monipuolisemmin antosyaanien erilaisia alatyyppejä.

Luonnonvarakeskus Luken mukaan arktisten mustikoiden antosyaanipitoisuudet ovat korkeat verrattuna muihin marjoihin, jopa noin 3–5 kertaa korkeammat kuin viljellyillä pensasmustikoilla. 

Molempien marjojen on tutkittu alentavan kolesterolia ja parantavan muistia. Ne suojaavat myös sydän- ja verisuonitaudeilta ja tekevät hyvää silmille. Terveyshyötyjen saamiseksi marjoja tulisi syödä 100–200 grammaa päivässä.

Lue myös: Tiesitkö? Pensas- ja metsämustikalla oleellinen ero – näitä marjoja suomalainen ravitsemusterapeutti suosittelee erityisesti syömään 

Mustikan ja pensasmustikan käyttö

Siinä missä metsämustikasta syntyy ehkä makoisampi mustikkapiirakka, pensasmustikat sopivat sen sijaan paremmin esimerkiksi kakkujen ja muiden jälkiruokien koristeluun. Napakkarakenteiset pensasmustikat eivät lässähdä tai värjää.

Mustikka sopii raaka-aineeksi esimerkiksi marjakeittoihin, leivonnaisiin, pirtelöihin, puuroihin ja mehuihin. Mustikkaa säilötään pakastamalla, kuivaamalla, survomalla sekä keittämällä mehuksi ja hilloksi. 

Lue myös: Jos sinulla on mitä tahansa marjoja, tee tämä piirakka – ei muutu enää helpommaksi!

Katso myös video: Koukuttava dippi mustikoista ja fetasta!

Lähteet: Arktiset Aromit, Luke