Paljonko lounas saa maksaa? MTV:n lukijat kertoivat kipurajansa: "Syön kaupasta haettua evästä 2–3 päivää samalla hinnalla"

MTV Uutisissa on tällä viikolla käsitelty ravintoloiden nykytilannetta Suomessa. Muun muassa ravintolaruoan hinta puhutti torstaina Huomenta Suomessa. Ravintoloitsija ja kokki Henri Alén kertoi, miten ravintolat tekevät nyt tiliä tiukassa taloudellisessa tilanteessa.

Raaka-ainehintojen ja yleisten kustannusten noustessa myös lounaiden hinnoille on tullut korotuspaineita. Vuoden alussa ravintoetua nostettiin 12 prosenttia, jolloin myös tyypillinen lounaan hinta nousi 11,30 eurosta 12,70 euroon. Pääkaupunkiseudun kalliissa liiketiloissa hinnat ovat voineet nousta tätäkin enemmän.

Lue myös: "Kaikki on persaukisia ja maa menee ihan päin helvettiä" – Henri Alén kertoo ravintoloiden kimurantista tilanteesta

"Peruslounaaseen ei 13 euroa enempää halua uhrata"

Selvitimme MTV Uutisten pikakyselyssä lukijoilta, mikä on hyvä hinta ravintolalounaalle ja paljonko lounas saisi maksimissaan maksaa. Kyselyyn tuli liki 300 vastausta.

Yli 35 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että sopiva hinta lounaalle on 11–13 euroa. Käytännössä moni on siis tyytyväinen nykyiseen verottajan määrittelemään lounasetuun.

– Palkat eivät ole nousseet, niin peruslounaaseen ei 13 euroa enempää halua uhrata. Tuon hinnan yläpuolella alkaa omien eväiden kuskaaminen. Olin aiemmin ahkera Woltin ja Foodoran käyttäjä, nykyisillä 16–18 euron hinnoilla jää lounastoimituksetkin tilaamatta, eräs vastaajista perustelee. 

– Lounas on työpäivän välillä nautittava polttoaine. Sen syömiseen on päivästä varattu 30 minuuttia, joka pitää sisällään matkat ja syömisen. Jos lounas maksaa 15–20 euroa, niin mieluummin syön kaupasta haettua evästä 2–3 päivää samalla hinnalla, toinen toteaa. 

"Tarjontaa tulisi karsia ja hintaa laskea"

Hieman alle 30 prosenttia vastaajista nimeää hyväksi lounashinnaksi 9–11 euroa, kun taas hieman yli 16 prosenttia vastaajista toivoisi lounaan maksavan 7–9 euroa.

– Yhdeksällä eurollakin vuosikuluiksi tulee noin 2000 euroa. Se vastaa melkein koko vuoden ruokakuluja. Mielestäni tarjontaa tulisi karsia ja hintaa laskea. Yksi lounas ei ole monen päivän ruoan arvoinen, vastausta muun muassa perusteltiin. 

– En käy enää työpaikan lounasravintolassa, koska lounasedun jälkeenkin joutuu maksamaan yli 180 euroa kuukaudessa. Lounaan hinta ilman etua yli 12 euroa  ja ruoan taso on samalla romahtanut, toinen vastaaja perusteli. 

– Mieluummin vähemmän valikoimaa, pienempi annos ja halvempi hinta kuin kallis. On ihana nautinto syödä toisten laittamaa ruokaa, mutta yksinkertaiset keitot ynnä muut sopivat mieluummin kuin kalliit hinnat, kolmas perusteli. 

Runsaasta buffetista voi maksaa enemmän?

Moni on myös valmis maksamaan lounaasta hieman enemmän, jos lounas tarkoittaa kattavaa buffetia, josta saa syödä niin paljon kuin haluaa. 

Ehdottomaksi ylärajaksi lounaalle suurin osa vastaajista sanoo 12–14 euron hinnan. Alle viiidesosa olisi valmis maksamaan lounaasta maksimissaan 16 euroa. Kahdenkympin kipurajan valitsee vain alle 5 prosenttia vastaajista. 

– Arkilounaan maksimi on 15 euroa. Jos menen niin sanotulle à la carte -lounaalle, niin asia on toki eri.
Siinäkin noin 20 euroa on ylärajoilla.

Suomalaiset suosivat yhä buffelounasta

Edenredin teettämän tuoreen selvityksen mukaan suomalaisista 70 prosenttia suosii buffetlounasta ja 30 prosenttia puoltaa à la cartea. Edenredin työelämäasiantuntija Laura Kuusela sanoo tiedotteessa, että buffetlounaat ovat jo kiinteä osa suomalaista ruokakulttuuria.

– Niissä tulee vatsa täyteen, saa itse valita runsaasta tarjonnasta omanlaisen annoksen ja saa monipuolisen ravinnon. Ja kun hyödyntää runsasta salaattipöytää, ei lipsahda ylensyönniksikään.

Työpäivinä liki kaikki työlliset suomalaiset syövät lounaan. Vain 2 prosenttia heistä ei tapaa syödä lounasta. Lounastajista 65 prosenttia hankkii lounaansa ravintolasta ja 16 prosenttia ruokakaupasta. Eväät tuo kotoaan lounaaksi vain 18 prosenttia suomalaisista. 

– Kaikkinensa on hyvä huomata, kuinka merkittävä asema ravintoloilla on suomalaisessa arjessa. 65 prosenttia työssäkäyvistä aterioi jatkuvasti vähintään kerran päivässä ravintolassa, Kuusela toteaa. 

Lue myös: Lounaiden hinnat kipuavat ylöspäin, mutta samalla kasvaa myös lounasedun arvo – miksei sitä voi käyttää valmisruokaan?