Jos nälkäheikotus iskee itselle tai lapselle ruokakaupassa, onko sallittua napata hyllystä jotain syötävää ja maksaa tuote vasta myöhemmin? Näin vastataan suomalaisista ruokakaupoista.
Videolla: Osaatko jo pelisäännöt? Näin ruokakaupassa tulisi asioida koronapandemian aikana.
MTV Uutisten Makuja.fi-ruokasivustolla kerrottiin lauantaina oululaisesta Marikasta, jolle iski kirpputorilla asioidessaan heikotusta aiheuttava nälkä. Niinpä Marika nappasi lähimmästä kylmäkaapista itselleen proteiinivanukkaan, söi sen ja meni sitten vasta maksamaan tuotteen kassalle.
Kassalla kävi kuitenkin ilmi, että kyse oli ollut työntekijän omasta eväästä, eikä suinkaan myynnissä olevasta vanukkaasta. Marika jakoi hauskan sattumuksen Facebookin suosittuun mokaryhmään, jossa aihe herätti kiivaan keskustelun siitä, saako tuotteita syödä ennen maksamista.
Lue lisää: Nälkä yllätti Marikan kaupassa, söi vahingossa työntekijän vanukkaan – ymmärrystä ei kaikilta heru: "En ole ikinä tajunnut ihmisiä, jotka syövät tuotteita ennen maksua"
Saako tuotteita syödä ennen maksamista? Näin vastaavat kauppaketjut
Saako tuotteita syödä ennen maksamista?
Tiedustelimme suomalaisilta kauppaketjuilta suhtautumista asiaan ja saimme vastauksen S-ryhmältä, Keskolta ja Lidliltä.
Lidlin viestinnästä todetaan, että lähtökohtaisesti tuotteet pitää maksaa ennen syömistä. Myymälöissä kuitenkin käytetään tilannetajua, jos säännöistä pitää hätätilanteessa poiketa.
– Jos vaikkapa sairauden tai nälkäkiukkuisen lapsen takia on välttämätöntä syödä tuote ennen maksamista, siitä kannattaa sanoa henkilökunnalle jo ennen tuotteen avaamista tai syömistä, jos vain mahdollista. Punnittavia tuotteita meillä Lidlissä ei voi syödä ennen kassaa, koska tuotteet punnitaan kassalla, Lidliltä muistutetaan.
"Kaupat eivät ole varsinaisesti mitään ruokailupaikkoja, mutta ymmärrämme kyllä tiettyjä poikkeustilanteita"
Kauppaketjusta todetaan myös, että nyt korona-aikana on tärkeää pitää hyvää huolta käsihygieniasta, välttää kaupan tuotteiden tai pintojen turhaa koskettelua ja muistaa turvavälit muihin asiakkaisiin ja henkilökuntaan tilanteessa kuin tilanteessa.
Myös S-ryhmällä joustetaan tarpeen vaatiessa.
– Kaupat eivät ole varsinaisesti mitään ruokailupaikkoja, mutta ymmärrämme kyllä tiettyjä poikkeustilanteita – esimerkiksi, jos tulee tarve antaa lapselle vaikka yksi pala ruisleipäpussista, jotta perheen asiointi kaupassa onnistuu vähän paremmin, tai jos esimerkiksi diabeetikko huomaa, että hänen verensokerinsa laskee, tai vastaavasti, jos asiakas saa migreenikohtauksen ja hänen tarvitsee saada nopeasti juomista saadakseen särkylääkkeet nieltyä. Tässä on toki tärkeä muistaa, että kaikki mitä on poikkeustilanteissa kaupassa nautittu, pitää lopulta maksaa kassalla, S-ryhmältä todetaan.
Keskon mukaan kyseessä on hyvin marginaalinen ilmiö, eikä asiaa pidetä ketjussa ongelmana.
– Useimmiten tällaiset tilanteet liittyvät juurikin lapsiin tai esimerkiksi diabeetikoihin. Yleinen käytäntö on, että tuotteet nautitaan vasta asioinnin jälkeen, mutta suhtaudumme edellä mainittuihin tilanteisiin hyvin ymmärtäväisesti. Osa K-kauppiaista on alkanutkin asettaa erikseen heviosastoilla lapsille tarjolle banaaneja, mutta tämä on kauppakohtaista, K-Citymarket-ketjun johtaja Ari Sääksmäki sanoo.