Suojelupoliisi on pitänyt ennallaan arvionsa terrorismin uhasta Suomessa. Supo arvioi uhan kohonneeksi, eli tasolle kaksi neliportaisella asteikolla. Supon mukaan on todennäköistä, että Suomessa toimivat terrorismia tukevat verkostot pyrkivät radikalisoimaan ja värväämään lisää kannattajia.
– Ei ole mitään merkkejä siitä, että terrorismin uhka vähenisi, sanoo Supon päällikkö Antti Pelttari.
Supon seuraamien terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on noussut. Supon mukaan tällaisia ihmisiä on nyt 370, kun aiemmin heitä oli 350. Erikoistutkija Saana Nilssonin mukaan merkittävimmän uhan muodostavat yksittäiset ihmiset tai pienryhmät.
– Nämä saavat motivaationsa radikaali-islamistisesta propagandasta tai terroristijärjestöjen kehotuksista, Nilsson sanoo.
Lue myös: Supo: Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on noussut – terrorismin uhka Suomessa arvioidaan edelleen kohonneeksi
”Suomeen kohdistuva vakoilu jatkuu aktiivisena” - Suojelupoliisi julkaisi turvallisuuskatsauksen
Nilssonin mukaan Supo on erittäin huolissaan paitsi kohdehenkilöiden määrän kasvusta, myös terrorismin laadullisesta muutoksesta.
– Kohdehenkilöiden yhteyden kansainväliseen terrorismiin on lisääntynyt, ja yhä suurempi osa heistä on osallistunut aseelliseen konfliktiin tai saanut terroristista koulutusta, Nilsson sanoo.
Suomesta vierastaistelijoiksi konfliktialueille on lähtenyt noin 80 ihmistä, joista parikymmentä on palannut. Nilssonin mukaan viime vuosina palaajia ei ole juuri tullut Supon tietoon.
Äärioikeistossa yhä enemmän vihakampanjointia
Supon mukaan kotimaisista ääriryhmistä huomionarvoisin on uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike. Äärioikeistolaisissa ja maahanmuuttovastaisissa piireissä ilmenee Supon mukaan yhä enemmän vainoamista ja vihakampanjointia, jonka kohteina ovat muun muassa viranomaiset, toimittajat ja tutkijat.
– Kotimaiset ääriliikkeet aiheuttavat tällä hetkellä uhkan lähinnä paikallisella tasolla yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Ne eivät meidän arviomme mukaan aiheuta uhkaa valtion ja yhteiskuntarauhan näkökulmasta. Potentiaalisempi uhka voi tässäkin olla yksittäiset toimijat, ja toimintaa on vaikea ennakoida, Pelttari sanoo.
– Yleistyessään laajamittainen vihamielinen vaikuttaminen voi heikentää yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, Supo jatkaa.
Tiedotustilaisuudessa Pelttarilta kysyttiin kantaa hakaristisymbolien kieltämiseen Suomessa, mikä on ollut esillä itsenäisyyspäivän mielenosoitusten jälkeen. Hän ei halunnut ottaa kantaa asiaan.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.