Pandat sitä ja pandat tätä - Jos suomalainen karhu ajattelisi kuin ihminen… Moni on peukuttanut Ähtäri Zoon Facebook-sivuilla järjestystä valvovaa huuhkajaa, vekkuleiden vuohien dialogeja sekä erityisesti katkeransuloisia karhujulkaisuja.
"No niin, kun vähän kustomoitua palloa pyörittää niin nousee jo jalkapalloasiantuntijaksikin", voisi ruskeakarhu ajatella, jos kuulisi, että Lumi on ennustanut MM-kisojen voittajajoukkueenkin. Katso Kymmenen uutisten kevennys yllä!
Kuinka nämä sometekstit syntyvät? Ähtäri Zoon Farmin vastaava Asta Kestinmäki kertoo.
Ähtäri Zoon facebook-sivuilla kiinalaisten ja suomalaisten karhujen välinen nokkapokka syntyi puoliksi vahingossa. Eläinpuiston kestosuosikkitapahtuma ”Karhujen kevätrieha” on tapahtuma, jossa karhut kömpivät talviunilta ensi kertaa yleisön nähtäville.
Tänä vuonna tapahtuma ajoittui kuukausi pandojen ensiesiintymistä myöhemmäksi. Lumin ja Pyryn ensihetket yleisön edessä oli iso tapahtuma ja siitä uutisoitiin lähes jokaisessa mediassa ulkomaita myöten. Ennen Lumia ja Pyryä Ähtäri Zoon tähtiä olivat olleet kotoisat ruskeakarhumme.
Karhujen kevätriehan lähestyessä ja facebook-päivitystä aiheesta miettiessäni, tulin pohtineeksi, mitähän liikkuisi karhujen mielessä, jos ne ajattelisivat kuten ihmiset? Ja perisuomalainen kateus, sehän se varmasti mieltä nakertaisi.
"Hetkeksi kun silmänsä ummistaa, niin johan on kaiken maailman ulkomaanelävät varastaneet mediahuomion..."
Pandojen ensihetket suomalaisessa lumihangessa kirvoittivat ne heittämään kuperkeikkoja. Kuperkeikkoja kuvattiin lehtiin ja uutisiin. Ruskeakarhujen valttina puolestaan on kautta aikojen ollut jooga – sitä ei ole karhuille opetettu, vaan aikanaan sen on aloittanut tarhassamme asustavien karhujen isoäiti Santra, jolta taito on periytynyt nykyiselle karhuemollemme Mimmille.
Mimmiltä sen ovat apinoineet karhukolmoset Kasper, Jesper ja Joonatan.
Kun ruskeakarhut sitten kömpivät talvipesästään, hovikuvaaja Timo Ahopelto oli tietysti paikalla – ja sai napattua loistavia hankijoogakuvia. Jos suomalainen karhu ajattelisi kuten ihminen, se varmasti näpäyttäisi kuperkeikkoja heittäviä kiinalaisia kollegoitaan ja lehdistöä siinä sivussa: ”Hei lööpit, tsekatkaa! Ei kuperkeikkoja, joogaa!”.
Herkullinen vastakkainasettelu aiempien lööppitähtien ja uusien meikkisilmien välillä poiki useita facebook-julkaisuja ja lopulta seuraajat alkoivat ennakoida: kun pandat saivat uusia leluja tai kiipeilytelineitä, kommenteissa jo arvuuteltiin, mitähän ruskeakarhut tästäkin asiasta ajattelisivat?
Kateellinen ihminen on taipuvainen myös pilkantekoon. Siksi ruskeakarhutkin on nähty facebookissa irvailemassa muun muassa pandojen ruokavaliolle, keskoskaapille sekä ylipäänsä kaikenlaiselle pandahypetykselle. Ähtäri Zoon matkamuistomyymäläkin on ruskeakarhujen mielestä nykyään aivan liian mustavalkoinen paikka!
"Kuulitko kuoma, Kiinan kaverit on olevinaan karhuja, mut tiiätkö millä ne elää?! Salaatilla, mieti, salaatilla!"
Kateellinen ihminen ruokkii kateuttaan kyttäämällä toisten tekemisiä ja yrittämällä olla yhtä hyvä, jopa parempi. Facebookissa ruskeakarhut on nähty yrittämässä kuperkeikkojen tekoa ja pandaliveäkin on seurattu, vaikkei sitä tietenkään myönnetä.
"Ootko kattonut pandalivee?" "No en! Eihän ne tee muuta kuin syö." "Etenkin se juippi. Istuu ja syö, makuultaankin syö!" "Likka heittää välillä pari kuperkeikkaa ja sitten sekin syö." "Turha ohjelma." "Täysin turha!"
Tuorein mieliharmin aihe ruskeakarhujen maailmassa ovat pandojen uudet leikkitelineet. Kun Lumi sai oman pandastandardit täyttävän kiipeilytelineensä, oli sanomattakin selvää, että ruskeakarhulla on asiasta varmasti oma mielipiteensä olemassa, joka on töräytettävä facebookiin.
Hovikuvaajamme Timo Ahopellon kuvapankkia selaamalla löytyy lähes aina ajatuksiin täsmäävä kuva, niin tälläkin kertaa.
Lumin uusi, pandoille suunniteltu leikkiteline…
…ja ruskean karhun protesti.
” Istun tässä retrovehkeessä niin kauan, että saan samanlaisen leikkitelineen kuin kiinalaisilla!”
Mainittakoon loppuun vielä, että suomalainen karhuperheemme ei oikeasti ole katkerana pandakarhuille. Todellisuudessa nämä kaksi karhukansaa elelevät toisistaan autuaan tietämättöminä.
Sometekstit perustuvat inhimillistämiseen, siihen, että liitetään eläimiin ihmismäisiä piirteitä. Ehkä tekstien suosio selittyy sillä, että moni tunnistaa niistä itsensä?
Kirjoittaja on Asta Kestinmäki, Ähtäri Zoon Farmin vastaava