Työssä viihtymistä tutkittaessa tärkeinä esiin nousevat työilmapiiri, motivoiva työ ja mahdollisuus vaikuttaa omaan tekemiseen. Yhdessä työkavereitten kanssahan se työilmapiiri tehdään. Ähtäri Zoon intendentti Mauno Seppäkoski jos kuka on tottunut tekemään hyvää yhteistyötä villien kavereitten kanssa.
Seuraa Lumin ja Pyryn elämää vuorokauden ympäri yllä olevan pandaliven kautta!
Maatalossa syntyneenä ja kasvaneena oli kiinnostus eläimiä ja luontoa kohtaan lähes itsestään selvää. Se sai myös aikoinaan hakemaan avoinna ollutta vastaavan eläintenhoitajan tehtävää Ähtärin Eläinpuistossa.
Vuosi oli 1978 ja Mauno tuli valituksi. Ähtärin Eläinpuisto oli silloin vielä lapsenkengissään, vasta viisi vuotias.
– Puisto kuitenkin oli jo silloin, kuten vieläkin, yksi ainutlaatuisimpia maailmassa. Ihmisen ja eläimen kohtaaminen toteutuu eläinten ehdoilla laajoissa, puistomaisissa tiloissa, toteaa Mauno ja jatkaa:
– Alusta saakka puiston eläimet on sijoitettu eläinlajeittain, mitä pidän mm. opetuksen kannalta tärkeänä. Tätä mallia pitää jatkaa ja kehittää edelleen. Opetus- ja suojelusektorilla on tehty vuosikymmenten työ, jonka vuoksi maailmalla luotetaan Ähtärin Eläinpuistoon.
Eläinpuiston intendenttinä Mauno Seppäkoski on toiminut vuodesta 1999.
Kyydissä arvokas lasti
Mauno on Pohjoismaiden ainoa villieläinten kuljetukseen virallisen luvan saanut toimija. Hän on ollut mukana villieläinten kuljetuksissa jo reilut kymmenen vuotta, mutta viimeiset viisi vuotta omalla, varta vasten villieläinten kuljetukseen suunnitellulla vaunullaan.
Kuljetusvaunulle on tarvetta, sillä eläintarhat tekevät eläinten siirtoja Euroopan eläintarhojen yhdistyksen (European Association of Zoos and Aquaria) EAZAn jäsentarhojen välillä uhanalaisten eläinten geneettisen perimän vahvistamiseksi.
Jäsentarhojen ja –puistojen eläinmääriä koordinoidaan tarkasti. Tiedot tallennetaan ZIMS –järjestelmään, mistä näkyy myös geneettinen perimä ja tarhojen väliset siirrot.
– Sieltä voi nähdä vaikka sellaista, että 1923 on Korkeasaaresta siirretty visentti Kålmordeniin.
Eläintarhojen kesken tehtyjen vaihtojen ja tarkan koordinoinnin ansiosta eläinten perimä pidetään kunnossa.
Lumin ja Pyryn lentomatka
Joskus eläimiä kuljetetaan myös lentokoneella, kuten pandapariskunta Lumi ja Pyry Kiinasta Suomeen viime tammikuussa. Mauno oli mukana Kiinassa läksiäisjuhlassa ja lensi jo hieman edeltä käsin vastaanottamaan pandoja Helsinkiin.
Pyry on leppoisa kaveri, jonka aika menee pitkälti syöden ja nukkuen.
Lentomatka oli sujunut hyvin, vielä oli edessä viisituntinen automatkasta Helsingistä Ähtäriin sankassa lumipyryssä.
– Matka taitettiin pandojen hyvinvoinnin ehdoilla ja niitä seurattiin koko matkan ajan, muistelee matkan järjestäjä.
Eri eläinlajien koordinoinnin seuraaminen ja eläinten siirtojen valmistelut itse siirtoineen vievät eniten Maunon työaikaa. Näiden villien työkavereitten lisäksi myös Ähtäri Zoon muun työyhteisön kanssa toimiminen ja eläinten tilojen hoitaminen on osa työpäivää. Intendentti on vuorovaikutuksessa niin huollon, asiakaspalvelun kuin eläintenhoidonkin kanssa.
Suojeluhankkeet lähinnä sydäntä
– Jo 1980-luvulla olivat Suomen luonnosta kadonneen metsäpeuran palautusistutukset esillä professori Matti Helmisen toimesta ja hän puhui niistä minullekin. Vuonna 2007 kyseinen suojeluhanke sitten avautui ministeriössä. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että tarhoissa olevat peurat ovat perimältään puhtaita ja ne voidaan ottaa suojeluun, kertoo Mauno.
Metsäpeurojen suojeluhanke on kantanut hedelmää ja ensimmäiset metsäpeuran vasat ovat juuri syntyneet luonnossa. Myös vesikko on hyvä esimerkki Suomen luonnosta jo kadonneesta lajista, joka kuitenkin on saatu lisääntymään ensimmäisenä Ähtärin eläinpuistossa.
Menestys näissä hankkeissa ja mukana olo kansainvälisessä lumileopardin suojelutyössä olivat syitä saada pandat Lumi ja Pyry Ähtäriin. Toiveena on, että myös pandat saisivat jälkeläisiä eläinpuistossa.
Tukemassa uhanalaisten eläinten suojelua
Lumi ja Pyry, jotka tyytyväisenä rouskuttelevat bambua Ähtärin eläinpuistossa, edustavat luonnossa ainoastaan Kiinassa eläviä uhanalaisia karhuja, joita kutsutaan myös nimillä panda, pandakarhu ja bambukarhu.
Tämä luonnonsuojelun ikoni tunnetaan kaikkialla maailmassa.
Pandojen kotivuoriston luonnon säilyttäminen on keskeinen ympäristöhanke Kiinassa. Hanketta tukevat mm. YK:n yleissopimus luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi, WWF sekä kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n lajiensuojeluohjelma yhteistyössä johtavien eläinpuistojen kanssa.
Hankkeisiin osallistuvat tahot, kuten Ähtärin eläinpuisto, osallistuvat myös hankkeen kustannuksiin.
– Meiltä tiedustellaan usein millä tavalla vaikkapa juuri pandojen suojelua voisi tukea. Paras tapa on tulla eläinpuistoon, sillä kaikki asiakkaamme ovat mukanamme tukemassa uhanalaisten lajien suojelua ja eläinten hyvinvointia, opastaa eläinpuiston pitkäaikainen intendentti.