Aikuisten lasten diagnoosit saivat Karitankin hakeutumaan tutkimuksiin – ADHD paljastui viisikymppisenä

Lue myös: Nämä arjen haasteet voivat kertoa ADHD:stä aikuisella

Karita Palomäki muistaa olleensa lapsena aistiyliherkkä.

– Jos vaatteet olivat vähänkin vinossa, se oli ihan hirveä tunne. Myös suihkussa käyminen oli ikävää, sillä veden valuminen kasvoille tuntui pahalta. 

– Muistan olleeni sisäisesti levoton, mutta ulkoisesti olin haaveileva ja rauhallinen lapsi. Vilkkaus näkyi välillä jatkuvana kynsien puremisena.

Lue myös: Moni aikuinen kärsii ADHD:sta tietämättään – Annimari Korte sai lopulta selityksen oudoille tapaturmilleen

Vielä 1970-luvulla, Karitan lapsuudessa, tytön käytöksen ei osattu epäillä johtuvan neuroepätyypillisyydestä. Karita ei välttämättä olisi ymmärtänyt sitä aikuisuudessaankaan, elleivät hänen kaksi aikuista lastaan olisi saaneet ADHD-diagnooseja.

– Kun ensimmäiseltä kahdesta lapsestani tutkittiin ADHD:ta, täytin hänen kanssaan kyselylomakkeita läpi ja pohdimme samalla tiettyjä piirteitä. Tunnistin monesta itseni. 

– Sitten, kun myös toinen lapsistani hakeutui ADHD-tutkimuksiin ja sai diagnoosin, päätin itsekin tutkituttaa asiaa, Karita kertoo Huomenta Suomessa.

Lue myös: Kolme merkkiä lapsen ADHD:stä: Nämä oireet arjessa voivat paljastaa tarkkaavaisuushäiriön

Diagnoosi oli helpotus

Karita kertoo, että diagnoosin myötä tietyille elämänhaasteille löytyi selitys. 

– Kyllä se käynnisti eräänlaisen hyväksymisprosessin ja tuli käytyä paljon läpi erilaisia tunteita ja kysymyksiä. Yksi tärkeimmistä oli, millaista elämä olisi ollut, jos ADHD:ni olisi tunnistettu jo lapsena?

Kokemuksista syntyi lopulta teos nimeltä Kuhiseva mieli – nainen ja ADHD.

– ADHD on eräällä tavalla myös supervoimani. Olen kirjoittanut suurimman osan kirjastani kahdessa viikossa. Kun deadline lähestyy, saan suuren voiman itsestäni ja menen omaan kirjoituskuplaani.

Lue myös: Pilvi Hämäläinen sai ADHD-diagnoosin – epäili asiaa pitkään: "Tämmöistäkö tämä voi olla"

Vaikka ADHD on Karitalle hänen kokemuksensa mukaan myös supervoima, ilman ADHD-diagnoosia ja -lääkitystä kirjaa ei välttämättä olisi syntynyt.

– Minulle on ihan arkipäivää, etteivät tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus toimi: saatan vaikka olla tekemässä jotain tiettyä asiaa ja sitten huomioni kiinnittyy johonkin tavaraan, jonka vuoksi alan tekemään siihen liittyvää asiaa ja unohdan sen asian, jota alun perin olin tekemässä.

– Niinä päivinä, kun olen sosiaalisissa tilanteissa asiakastyössä, en tarvitse lääkitystä, mutta niinä päivinä, kun istahdan koneelle ja tarvitsen keskittymiskykyä, on lääkkeistä apua, Karita kertoo.

Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta.

Lue myös: Masennus ajoi Sallan velka- ja huumekierteeseen jo 17-vuotiaana: "Ensimmäiset perintälaskut olivat sairaalamaksuja"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!