Muistisairaudet koskettavat jo nyt lähes miljoonaa suomalaista, ja tilanne pahenee tulevaisuudessa väestön vanhetessa. Koronapandemia on ollut aivotutkijan mukaan omiaan vahingoittamaan muistiamme.
Suomen väestö vanhenee ja sitä kautta muistisairaiden määrä kasvaa. Ennusteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä Suomessa on puoli miljoonaa muistisairasta.
Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan yhteiskuntaa tulisi kehittää siihen suuntaan, että se suojelee ihmisten muistia. Esimerkiksi työelämää tulisi Huotilaisen mielestä muokata rauhallisemmaksi ja kohtuullisemmaksi.
– Pitäisi kaikilla alueilla miettiä, miten muokkaamme yhteiskuntaa sellaiseksi, että meillä on täällä parempi olla. Se on parasta muistihoitoa ja -sairauksien ennaltaehkäisemistä.
Huotilainen luettelee muistin tehokkaimpien suojelijoiden – levon, ravinnon ja liikkumisen – lisäksi myös ehkä vähemmän selviä tekijöitä: musiikin ja muut ihmiset.
– Musiikki on iso mysteeri. Emme tarkalleen tiedä, minkä takia musiikki vaikuttaa aivoihin niin voimakkaasti. Jotkut musiikintutkijat ajattelevat sen johtuvan siitä, että musiikki on toinen kielemme ja viestintätapa, joka vaikuttaa kehoomme ja mieleemme voimakkaasti, ja sitä kautta aktivoi aivojamme ja ylläpitää hyvää aivoterveyttä.
Yksinäisyys ei tee hyvää aivoille. Ihmiset, niin vieraat kuin tututkin ovat ihmisen aivojen kannalta tärkeitä siksi, että ihminen on laumaeläin.
– Jos jäämme kokonaan yksin ja eristäydymme ihmisistä, silloin emme käytä niitä osia aivoista, jotka liittyvät toisten ihmisten parissa olemiseen. Silloin helposti jäämme tilanteisiin, joissa teemme yhä uudestaan samoja juttuja, emmekä pääse oppimaan uusien ihmisten uusista ideoista tai toisenlaisista tavoista nähdä maailmaa.
Lue myös: Osaanko enää olla muiden kanssa? Varaudu koronavuosien jälkeiseen koetukseen: "On ihan ok, että se vie voimia"
Koronapandemia kuritti myös muistia
Keskittymiskyky on voinut heikentyä pandemian aikana. Kuvituskuva.
Myös koronapandemia on ollut muistin kannalta hyvin paha asia, Huotilainen sanoo.
– Olemme nyt tilanteessa, jossa esimerkiksi opiskelijoiden kohdalla jonot Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön palveluihin ovat todella pitkät. Opiskelijat kysyvät, mikä minulla on, kun en muista, enkä pysty keskittymään.
Huotilainen itse ajattelee, että osalla syynä voi olla pelkästään pandemia.
– Se, ettei ole päässyt luonnollisella tavalla olemaan kavereiden kanssa, kuuntelemaan yhdessä musiikkia, liikkumaan ja niin edelleen. Pandemia on pistänyt meidät todella epäluonnolliseen tilanteeseen.
Koko aikuisikänsä itsekseen elänyt Anniina kertoo, mitkä ovat yksinasumisen hyviä ja huonoja puolia. Juttu jatkuu videon alla.
1:09
KATSO VIDEO: 15 vuotta itsekseen asunut Anniina Rytkönen kertoo, mitä hyviä ja huonoja puolia yksinasumisessa on.
Kulttuurinmuutos työpaikoille
Huotilaisen mukaan suomalaisten aivoterveys on melko hyvällä tolalla. Suojaavia tekijöitä on muun muassa koulutus.
– Suomessa on korkeasti koulutettu kansa. Lisäksi ihmiset käyvät kouluttautumassa myös aikuisiällä, työelämässä ja eri kursseilla. Tämä on todella suomalainen ilmiö, ja se on ehdottomasti aivoterveyden kannalta hyvä asia.
Huotilainen mainitsee myös suomalaisen liikkumiskulttuurin ja suomalaisen luonnon, joka mahdollistaa aktiivisen liikkumisen.
– Jokaisen lähellä on luontoa, mikä tarkoittaa sitä, että meillä on melko paljon ihmisiä, jotka liikkuvat paljon, marjastavat ja sienestävät. Nämä kaikki suojelevat aivoterveyttä.
Silti stressi työelämässä on Suomessakin ongelma. Vaikka aivomme ovatkin oppineet jo menneisyydessä metsästäjä-keräilijä-aikaan varautumaan stressiin esimerkiksi pedon hyökätessä, nykyajan päivästä toiseen toistuvalle stressille aivomme eivät kuitenkaan voi mitään.
Huotilaisen mukaan tästä syystä olisikin syytä tunnistaa stressitila ja miettiä syitä sen takana.
– Onko syynä esimerkiksi se, että työpaikalla on liikaa vilinää vai se, että on itsellä liikaa viestintäkanavia yhtä aikaa auki vai kenties työpaikan kulttuuri, jossa aina pitää vastata heti sähköpostiin.
Huotilainen kannustaa työpakkoja miettimään, miten työstä saataisiin laadukkaampaa ja sellaista, että työntekijät pääsisivät keskittymään työhönsä.
– Myös esihenkilöiden kannattaa ottaa asia esille, koska niinkin brutaali asia kuin tuottavuus on hyvä syy miettiä, miten ihmiset pystyvät keskittymään työhönsä. Jos laitamme taitavat työntekijät hyppimään työtehtävästä toiseen, emme saa niitä innovaatioita ja palvelukokemuksia, jotka ehkä ovat yrityksen tavoitteena.
Katso alla olevalta videolta SuomiAreenan keskustelu muistin ja aivoterveyden ylläpitämisestä sekä muistisairaustilanteesta Suomessa.
52:42
