Tutkija ja kirkkoherra Tuomo Törmänen ihmettelee Pekka Aittakummun loikkaa keskustasta perussuomalaisiin. Hän pohtii, kannatetaanko etenkin nuoremmissa lestadiolaispiireissä perussuomalaisia todellisuudessa tiedettyä enemmän.
Yksi viikonlopun puhutuimmista politiikan uutisista oli keskustan kansanedustaja Pekka Aittakummun loikkaaminen perussuomalaisiin. Päätös tuli yllätyksenä keskustan johdolle.
Aittakumpu on ensimmäisen kauden kansanedustaja Oulun vaalipiiristä. Hän on ammatiltaan pappi ja kuuluu vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen.
Aittakumpu perusteli päätöstään sillä, että Yleen, Elokapinaan, "sateenkaari-ideologiaan" sekä Suomen kieleen ja kulttuuriin liittyviä teemoja on helpompi edistää perussuomalaisissa kuin keskustassa.
Lestadiolaiset ovat perinteisesti äänestäneet keskustaa. Herätysliikehistorian näkökulmasta Aittakummun loikka onkin erittäin merkityksellinen.
Lue myös: Keskusta uskoo, ettei Pekka Aittakummun loikka perussuomalaisiin johda lestadiolaisten joukkopakoon puolueesta
Aittakummusta tuli ensimmäinen
Väitöskirjatutkija ja Pirkkalan kirkkoherra Tuomo Törmänen toteaa Aittakummun olevan nyt loikkansa jälkeen ensimmäinen nimeltä tunnettu merkittävä lestadiolainen perussuomalainen vaikuttaja.
– Edes kuntatasolta en pysty nimeämään vanhoillislestadiolaista perussuomalaista. Jos katsotaan vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen poliittista orientoitumista sadan vuoden aikavälillä, tämä on selkeästi yksi kulminaatiopiste ja muutospiste, Törmänen toteaa MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Keskustalaisuutta ja lestadiolaisuutta on yhdistänyt Törmäsen mukaan tähän mennessä moni asia, joista ensimmäinen on maantiede.
– Vanhoillislestadiolainen herätysliike on ollut pitkälti maaseudun ja pohjoisten kaupunkien liike, ja maalaisliitto, myöhemmin keskusta, on ollut sille luonteva valinta.
Törmänen kertaa, että maalaisliitto-keskusta on toisaalta ollut perinteisesti hyvin uskontomyönteinen puolue.
– Tämän perusteella jo ensimmäisten eduskuntavaalien aikana vasemmisto suljettiin pois.
Miksi Aittakumpu nyt sitten valitsi perussuomalaiset ja hylkäsi keskustan? Törmäsen mukaan sitä on vaikea selittää.
– Jos mietitään ensinnäkin vanhoillislestadiolaista ihmiskäsitystä ja sitä, miten siellä ymmärretään erilaisuus, minusta tutkijana perussuomalaisten ulostulot ja ajattelu ovat aika kaukana perusvanhoillislestadiolaisten ajattelusta.
Törmänen näkee asiassa tosin myös sukupolvieron.
– Aittakumpu on reilu nelikymppinen ja vanhoillislestadiolaisen liikkeen johto on 50–70-vuotiaita ehkä uskallan sanoa herrasmiehiä. Minun on vaikea kuvitella heitä liputtamassa perussuomalaisia.
Nuoremmissa sukupolvissa tilanne on erilainen.
– Vanhoillislestadiolaisten perheisiin syntyy yleensä paljon lapsia. Suurin osa heistä erkaantuu liikkeestä aikuisuuden kynnyksellä, mutta ne, jotka jäävät, ovat usein, varsinkin pohjoisissa kaupungeissa aika jyrkkiä, ehkä uskonnollisilta ajatuksiltaan mustavalkoisia, ja elämäntavat ja arvot ovat aika konservatiivisia.
– Tässä tilanteessa minun on aika helppo ymmärtää, että perussuomalaisten viehätys ja houkutus voivat olla suuria.
Lue myös: Puolueloikkari Aittakumpu aikoo äänestää alkoholin kotiinkuljetuksen sallimisen puolesta – "Totta kai siellä on minulle vaikeita asioita"
Hankala alkoholikysymys
Perussuomalaiset on hallituksessa, jossa kannatetaan muun muassa alkoholin kotiinkuljetusta. Vanhoillislestadiolaiset eivät käytä alkoholia ollenkaan.
Törmäsen mukaan alkoholin käyttö on ollut lestadiolaisille aina iso omantunnon kysymys.
– Se ei ikään kuin uskovaiselle millään tavalla sovi, se on syntiä, Törmänen kommentoi.
Kunta- ja aluevaalit ja myöhemmin eduskuntavaalit näyttävät hänen mukaansa tietä sille, seuraavatko jotkut muutkin vanhoillislestadiolaiset poliitikot Aittakummin tietä ja loikkaavat perussuomalaisiin.
– Kysymys kuuluu, onko vanhoillislestadiolaisten joukossa ja nimenomaan nuoremmissa polvissa perussuomalaisten piilokannatusta. Liike ei ole koskaan perussuomalisia virallisesti kieltänyt, kuten vaikka 70-luvulla tehtiin SMP:n, eli Suomen maaseudunpuolueen suhteen.