Amnesty kritisoi: Suomen poliisilaitokset kohtelevat mielenosoituksia eri tavoin

Järjestö varoittaa, että poliisilaitosten erilaiset käytännöt vaarantavat kokoontumisvapauden yhdenvertaisen toteutumisen Suomessa.

Amnestyn vapaaehtoiset tarkkailivat viime vuonna yhteensä 18:aa mielenosoitusta Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Järjestön mukaan valtaosassa niistä poliisi täytti velvoitteensa turvata ja edistää kokoontumisvapauden toteutumista.

Amnestyn mukaan epäjohdonmukaisuus poliisin toiminnassa näkyy esimerkiksi kiinniottotilanteissa ja mielenosoitusten paikan määräämisessä.

– Lisäksi aktivisteilta kerätyn tiedon perusteella poliisin käytännöt mielenosoitusten turvaamisessa vaihtelevat suuresti eri paikkakunnilla. Myös vastamielenosoittajiin on suhtauduttu mielenosoituksesta riippuen eri tavoin, järjestö sanoo.

Poliisihallitus aikoo tutustua Amnestyn tietoihin

Kokoontumislain mukaan julkisen vallan on edistettävä kokoontumisvapauden käyttämistä turvaamalla oikeus kokoontua ilman ulkopuolista häiriötä ja luomalla edellytyksiä yleisten kokousten, kuten mielenosoitusten, järjestämiselle.

Amnestyn aktivisteilta saamien tietojen mukaan joillain paikkakunnilla mielenosoituksen järjestäjiä on vaadittu asettamaan mielenosoituksiin esimerkiksi liikenteenohjaajia. Eräässä kaupungissa mielenosoituksen järjestäjää oli ohjeistettu hakemaan mielenosoitukselle tapahtumalupaa ja esitetty vuokran perimistä. Lopulta vuokraa ei Amnestyn mukaan kuitenkaan peritty, koska kaupunki ilmoitti katsoneensa, että kyseessä oli hyväntekeväisyystapahtuma. Käytännöt eivät ole linjassa kokoontumislain vaatimusten kanssa, järjestö sanoo.

Amnestyn mukaan alueellisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että viranomaisia koulutettaisiin mielenosoitusoikeudesta ja heille laadittaisiin selkeät ohjeistukset mielenosoitusten turvaamisesta.

Poliisihallituksesta kerrotaan, että poliisi tulee tutustumaan Amnestyn raporttiin ja ottaa sen huomioon tulevia koulutustarpeita harkitessaan.

– Tämänhetkisin tiedoin kokoontumislain säännösten osalta ei ole tullut ilmi erityistä koulutustarvetta, poliisitarkastaja Marja Kiiski kertoo.

Enemmistö antaisi poliisin käyttää voimakeinoja, jottei liikenne häiriinny

Amnestyn teettämän kyselyn mukaan myös kansalaisten tiedot kokoontumisvapaudesta ovat heikot. Esimerkiksi vastaajista vain alle viidennes tiesi, ettei mielenosoituksen järjestämiseen tarvita poliisin lupaa.

Mielenosoituksesta tulee ilmoittaa poliisille vähintään 24:ää tuntia ennen, jotta poliisi ehtii järjestää riittävät resurssit sen turvaamiseksi. Luvan pyytämisestä ei kuitenkaan ole kyse.

Samassa kyselyssä lähes 60 prosenttia vastaajista oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että poliisin tulee aina estää mielenosoituksesta aiheutuvat häiriöt liikenteelle, tarvittaessa voimaa – kuten sumutetta – käyttäen.

– Mielenosoitukset saavat aiheuttaa häiriötä. Rauhanomaista mielenosoitusta ei tulisi hajottaa ainoastaan liikenteen häiriytymisen vuoksi, vaan kaupunkitilaa tulisi voida käyttää myös osallistumiseen ja vaikuttamiseen, sanoo Amnestyn Suomen-osaston asiantuntija Anu Tuukkanen järjestön tiedotteessa.