Raportti: Epäkohtia poliisin toiminnassa mielenosoituksissa – "Auta armias, kun mennään runo-Suomeen"

Amnestyn raporttia varten tarkkailtiin viime vuoden aikana 31 mielenosoitusta seitsemällä eri paikkakunnalla. 

Huomenta Suomessa vierailleen Amnestyn asiantuntijan Anu Tuukkasen mukaan suurin osa mielenosoituksista Suomessa sujuu hyvin, mutta epäkohtiakin on. 

Yksi epäkohdista on alueellinen epäjohdonmukaisuus, mikä vaarantaa yhdenvertaisuuden toteutumisen. 

– Poliisi toimii eri alueilla eri tavoilla, ja tämä asettaa ihmiset eri asemaan keskenään. 

Niin ikään Huomenta Suomen haastattelussa ollut Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin sanoo, että resurssit ja erityisesti niiden puute näkyy alueellisesti.

– Helsingissä osoitetaan mieltä harva se päivä, ja poliisi hoitaa niitä hyvin rutinoituneesti, mutta auta armias, kun mennään runo-Suomeen, ne mielenosoitusten turvaamiset ovatkin harvinaisempia. 

Raportissa epäkohdaksi huomattiin se, että poliisin perusteet toimenpiteille ovat ajoittain puutteelliset.

– Poliisi ei aina pysty perustelemaan toimenpiteitään paikan päällä mielenosoituksissa. Sanotaan vain, että päätös perustuu lakiin, muttei pystytä sanomaan mihin lakiin, kertoo Tuukkanen.

"Mielenosoitukset saavat aiheuttaa häiriötä"

Raportin mukaan korjattavaa löytyy siinä, miten mielenosoituksia turvataan.

– On nähty erilaisia tilanteita siinä, turvaako poliisi ilmoittamattoman mielenosoituksen tehokkaasti vai pääsevätkö sivulliset tai liikenne häiritsemään mielenosoitusta, sanoo Tuukkanen.

Arvelinin mukaan poliisin tehtävä mielenosoituksissa on pääasiassa sen huolehtiminen, että mielenosoittajat saavat sen rauhassa tehdä.

– Esimerkiksi mielenosoituksessa haetaan vaikuttavuutta vaikuttamalla liikenteeseen, ja siinä sitten yksittäiset liikenteenkäyttäjät ja mielenosoittajat voivat olla napit vastakkain. Siinä sitten punnitaan, kuinka kauan mielenosoitus saa jatkua. 

– Siinä sitten joko onnistutaan joko tavattoman hyvin tai tavattoman huonosti.

Tuukkanen muistuttaa, että esimerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin ohjeistuksissa sanotaan, että liikenteen häiriön takia ei tulisi purkaa mielenosoituksia. 

– Mielenosoitukset saavat aiheuttaa häiriötä, mutta on syytä puuttua, jos se on vakavaa tai kohtuutonta tai jatkuvaa, sanoo Tuukkanen.

Lue myös: Amnesty kritisoi: Suomen poliisilaitokset kohtelevat mielenosoituksia eri tavoin

Yksittäisellä virkamiehelle jää aina virkavastuu

Viime kesäkuussa käräjäoikeus antoi tuomion rikosjutussa, joka koski poliisin voimankäyttöä ympäristöliike Elokapinan mielenosoituksen yhteydessä. Syyttäjä oli vaatinut seitsemälle poliisille rangaistuksen poliisin ylimitoitetusta voimankäytöstä. 

Käräjäoikeus tuomitsi ainostaan tilanteessa yleisjohtajana toimineen komisarion, mutta syyttäjä on hakenut hovioikeudelta jatkokäsittelylupaa jutulle. 

Arvelin kertoo, että mielenosoitustilanteissa on operaatiojohtaja, joka linjaa yksinomaan sen, minkälaista voimankäyttöä missäkin tilanteessa käytetään. Tästäkin huolimatta yksittäisellä poliisilla on olemassa virkavastuu. 

– Yksittäiselle virkamiehelle jää vastuu olla perillä siitä, onko olemassa riski, että johtajan käsky on lainvastainen. Siinä voisi ehdottaa itse jotain. 

Lue myös: Pippurisumutteesta saaneet Elokapinan mielenosoittajat vaativat syytetyiltä poliiseilta korvauksia – poliisit kiistävät syytteet