Asiantuntijat: EU-vaaleissa puhutaan tärkeistä asioista, mutta julkisuuteen nousevat pullonkorkit ja TikTok

Hallitus on ensimmäisen vuoden aikana tehnyt koviakin päätöksiä: On leikkauksia ja veronkorotuksia ja muutoksia työelämään. Gallupien mukaan oppositiopuolue SDP on noussut kärkeen ja kokoomus on toisena. Perussuomalaiset ovat menettäneet kannatustaan muutaman prosenttiyksikön.

Erikoistutkija Kimmo Elo Eduskuntatutkimuksen keskuksesta uskoo, että kotimaan politiikka heijastuu EU-vaaleihin vahvasti.

– Esiin nousevat teemat kiinnittyvät vahvasti meidän tämänhetkiseen poliittiseen keskusteluun enemmän Suomessa kuin Euroopassa. Mutta tämähän ei ole pelkästään Suomen tilanne, vaan kyllä meillä käydään tässä 27 kansallista vaalia. Nämä eurooppalaiset teemat sitten kehystyvät sen kautta, mitä kulloinkin kansallisesti puhutaan, Elo kommentoi MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa. 

EU-nuorisodelegaatti Emilia Uljas huomauttaa, että EU-vaaleissa olisi syytä käydä äänestämässä, sillä noin 80 prosenttia Suomen kansallisesta laindäädännöstä tulee EU:sta joko suoraan tai välillisesti.

– Eli tottakai EU vaikuttaa meidän jokaisen elämään ja siksi EU-vaaleissa on tärkeätä äänestää. 

Uljas nostaa myös esille sen, että Suomi pystyy olemaan kokoaan suurempi Euroopan Unionin areenalla.

– Me pystymme vaikuttamaan todella monien ihmisten elämään ja pystymme olemaan tietyllä tapaa osa jopa suurempaa suuravaltapolitiikkaa maailmassa.

Lue myös: EU-parlamenttiryhmät esittelyssä: Tänne äänesi menee, kun äänestät eurovaaleissa

"Nuorilla paradoksaalinen suhtautuminen EU:hun ja EU-vaaleihin"

Elo toteaa, että nuorten suhtautuminen EU:hun ja EU-vaaleissa äänestämiseen on hyvin kaksijakoinen.

– Hyvin iso osa nuorista suhtautuu Suomen EU-jäsenyyteen myönteisesti ja katsoo että EU on tuonut Suomelle ja heille paljon positiivisia. Mutta samaan aikaan meillä äänestysaktiivisuus nuorten piirissä on kyllä hälyttävän huono EU-vaaleissa erityisesti. Tässä on tällainen paradoksi, jota ei ole ihan täysin pystytty selvittämään.

Elon mukaan nuorten äänestysaktiivisuus EU-vaaleissa liikkuu 20–30 prosentin välillä.

Uljas toivoisi EU:sta julkiseen keskusteluun sellaisia aiheita, joiden pohjalta ihmiset pystyisivät muodostamaan paremmin mielipiteitä.

– Se, että meillä olisi vilkasta julkista keskustelua EU-aiheista, niin väitän että se saisi ihmisiä vaaliuurnille. Se saisi ihmiset muodostamaan mielipiteitä ja huomaamaan sen, että kuinka nämä asiat ovat tärkeitä ja vaikuttavat meidän elämäämme ja siksi niihin kannattaa vaikuttaa äänestämällä

Elo on samaa mieltä. Hänen mukaansa EU tulee esiin pistemäisesti ja monesti negatiivisesti.

– Kerrotaan miten joku meppi esimerkiksi ei ole ollut paikalla tai tämä korkkikeskustelu. Siinä jää se kokonaisuus monesti puuttumaan.  Ja sitten unohdetaan myöskin se, että nämä päätökset ovat yritys saada Euroopassa kokonaisvaltaisesti tiettyjä asioita paremmalle tolalle.

Uljas pohtii, että juurikin pullonkorkkeja vastaavat asiat saavat kohtuuttoman suuren painoarvon julkisessa keskustelussa.

– Minusta tuntuu, että TikTok versus turvallisuuspolitiikka on vähän samantyyppinen juttu. Siellähän (EU:ssa) tehdään todella kovaa turvallisuuspolitiikkaa ja ensi vaalikaudella tullaan pohtimaan turvallisuuspoliittisia kysymyksiä siitä, mikä on EU:n rooli ja suhde Natoon. Mutta julkisessa keskustelussa TikTok on se kiva pieni konkreettinen asia, joka nostetaan sieltä. Ja sitten ollaan, että voi vitsi, kun EU haluaa sinulta viedä TikTokinkin puhelimesta. 

Lue myös: Jurppivatko uudet pullonkorkit? Jere testasi näppärää niksiä – näin siinä sitten kävi