Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi.
Tällä viikolla vastaajana on Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Kysymys: Millaisissa paikoissa mustaa jäätä on todennäköisimmin? Mistä johtuu, että mustaa jäätä esiintyy usein samoilla tienkohdilla?
Vastaus: Mustalla jäällä tarkoitetaan asfaltin pintaan muodostuvaa ohutta, läpinäkyvää ja erittäin liukasta jääkerrosta. Erityisen petolliseksi sen tekee huomaamattomuus eli kuljettaja ei joko erota tienpinnassa mitään poikkeavaa tai luulee sen olevan korkeintaan vain märkä.
Mustaan jäähän voi varautua parhaiten vaihtamalla talvirenkaat ajoissa alle. Kuljettajan on myös käännettävä ajattelu- ja ajotapansa talviajomoodiin sekä opeteltava tunnistamaan riskipaikat.
1:25
Sillat
Siltojen kansilla esiintyy mustaa jäätä muuta tieosuutta herkemmin. Sillan rakenteet ovat usein betonia, jonka lämpökapasiteetti ja lämmönjohtavuus on erilainen kuin asfaltilla.
Talvikaudella maaperä on huomattavasti lämpimämpää kuin ulkoilma. Maasta irrallaan oleva siltarakenne jäähtyy myös altapäin, koska sillan kannen alapuolellakin on kylmää ilmaa.
Jäätymistä edesauttaa entisestään, jos sillan alla kulkee vesistö, josta nousee vesihöyryä tien pintaan. Tämä on syytä pitää mielessä rantateillä ajettaessa.
Rampit
Myös teiden liittymäkohdissa olevat rampit ovat siltojen tavoin betonisia, maasta irti olevia rakenteita. Näin ollen ne jäätyvät maanpinnassa olevaa tietä herkemmin.
Lisäksi rampeilla on yleensä pienemmät liikennemäärät kuin itse tiellä. Liikenteen lämmittävä vaikutus saa helposti aikaan sen, että varsinainen tieosuus on sula ja kuiva – vähemmän liikennöity ramppi sen sijaan näkymättömän jään verhoama.
Notkot ja laaksot
Lämpimässä ilmassa molekyylit ovat harvemmassa kuin kylmässä, joten lämmin ilma on kylmää kevyempää. Näin ollen kylmä ilma raskaampana laskeutuu notkopaikkoihin ja laaksoihin, joissa se jäädyttää tienpinnan petollisesti muuta ympäristöä liukkaammaksi.
Soratieltä asfaltille
Kesäkelillä soratiellä on pääasiassa huomattavasti asfaltoitua tietä huonompi pito. Pitoa heikentää olennaisesti soratien pinnalla pyörivä irtosora. Kun ilman lämpötila laskee lähelle nollaa tai pakkasen puolelle, saattaa tilanne muuttua radikaalisti.
Moni kuljettaja on kokenut yllätyksen ajaessaan syysaamuna soratieltä asfaltille, jonka pinta onkin ollut näkymättömän jääverhon peitossa.
Peltoaukealta metsään
Usein törmää myös tilanteeseen, jossa aurinko on kuivannut tai sulattanut tien pinnan peltoaukeiden kohdalta. Kun siirrytään aurinkoiselta peltoaukealta metsän varjoon, saattaa tilanne ollakin aivan toinen.
Mustaan jäähän pitää varautua juuri nyt
Joka syksy eri mediat toitottavat, kuinka liukas keli on yllättänyt autoilijat. Omaan järkeeni ei mahdu, miten se on vuosi toisensa jälkeen mahdollista?
Suomi on pitkä maa, jonka eri puolilla sää ja keliolosuhteet ovat varsin erilaisia. Kainuussa ja Pohjoisessa ainakin ne, jotka liikkuvat myöhään illalla, yöllä ja aikaisin aamulla, ajelevat toivottavasti jo talvirenkailla.
Myöskään eteläisessä Suomessa vastaaviin vuorokaudenaikoihin ajeleville, talvirenkaiden alle vaihtaminen seuraavan kahden viikon aikana ei ole ollenkaan hölmö toimenpide – pikemminkin se osoittaa viisautta.
