Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen lifestyle@mtv.fi.
Kysymys: Pitääkö autolla pyrkiä ajamaan polanteiden päällä vai niiden vieressä? Miten auton käyttäytyminen eroaa päällä vs. vieressä ajettaessa?
Vastaus: Autoja, teitä, liikennetilanteita, polanteita ja ajouria on erilaisia. Näin ollen yksiselitteistä vastaustakaan asiaan ei ole.
Sohjoiseen, lumiseen tai jäiseen tienpintaan syntyy ajourat kohtiin, joissa pääosa liikenteestä kulkee. Ajourien väliin ja viereen jää tien päällystettä korkeammalla olevia polanteita. Polanne voi siis – kelistä riippuen – olla sohjoa, lunta tai jäätä.
Lue myös: Voidaanko sähköauto hylätä katsastuksessa, jos sillä on ajettu huonokuntoisilla teillä? Autoliitto: Uusi hylkäysperuste voi aiheuttaa kalliita remontteja
Se, kannattaako ajaa polanteen päällä vai urissa, riippuu monesta asiasta.
Polanteen olomuoto ja urien leveys
Sohjoinen tai pehmeäluminen polanne imaisee auton helposti mukaansa, jos etupyörä hairahtaa ajourasta polanteen reunaan. Näin ollen pysyttelisin tällaisissa tilanteissa ajourissa.
Poikkeuksen tähän muodostavat kapeammat tiet, joilla ajouria saattaa olla vain kaksi tai kolme. Koska vastakkaisiin suuntiin liikkuvat ajoneuvot käyttävät samoja – tai ainakin osittain samoja – ajouria, on kohtaamistilanteissa oltava tarkkana.
Vastaantulevan auton lähestyessä on hiljennettävä nopeutta tuntuvasti ja siirryttävä rauhallisella ohjausliikkeellä, lähes ajatuksen voimalla, polanteen päälle, jotta mahdutaan kohtaamaan turvallisesti.
Myös sellaisella tieosuudella, jossa polanteet ovat jäätä, ajaisin urien pohjalla, mikäli urat ovat riittävän leveät. Pääsääntöisesti urat ovat suoralla kaksikaistaisella tieosuudella (yksi kaista molempiin suuntiin) suurin piirtein siinä kohtaa, missä ajoneuvon on tarkoitettu leveyssuunnassa liikkuvan.
Polanteet ovat usein myös kuperat ja kapeat, mikä tekee niiden päällä ajamisesta vaikeaa ja vaarallista. Tahaton lipsahdus polanteen päältä takaisin ajouraan saattaisi herkästi johtaa hallinnan menetykseen.
Poikkeuksena edelliseen ovat vähän liikennöidyt tieosuudet, joilla jäiseen tienpintaan muodostuneet ajourat ovat niin kapeat, että niissä ajaminen on vaikeaa. Jos vähän väliä on vaara, että rengas osuu jäisen polanteen terävään reunaan, on ajaminen urissa hankalaa ja vaarallista.
Tällaisissa paikoissa polanteet ovat usein myös huomattavasti leveämmät ja tasaisemmat kuin vilkkaammin liikennöidyillä teillä, mikä mahdollistaa polanteen päällä ajamisen helpommin ja turvallisemmin.
Todella syvät urat
Usein huonommin hoidetuilla teillä lumi pääsee kerrostumaan ja pakkautumaan tien pintaan. Plussakeleillä lumikerros sohjoontuu ja siinä ajettaessa voi muodostua syviäkin ajouria. Jos ilma pakastuu ennen kuin aura ehtii paikalle, nämä ajourat ja niiden väliin jäävä sohjo sitten jäätyvät ja muodostavat vaurioriskin auton alustan muovisuojille sekä sähköautojen akkukoteloille ja akustolle.
Mikäli tällaiselle syviä, raidemaisia, ajouria sisältävälle tieosuudelle on pakko ajaa, kannattaa pyrkiä pysymään polanteiden päällä auton vaurioitumisriskin välttämiseksi. Matalalla maavaralla varustettua autoa en itse tällaiselle tieosuudelle lähtisi ehdoin tahdoin rikkomaan.
Lue myös: Umpisurkeista teistä riippuvaisten suomalaisten sietokykyä koetellaan – "Tässä kärsii niin auto kuin kuljettajakin"
