Diabetes ja flunssa voivat olla vaarallinen yhdistelmä – näin hoidat taudin ja vältät katalat jälkitaudit

VIDEO: Jopa 150 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Oletko varma, ettet ole yksi heistä?

Flunssa lisää muiden kuume- ja tulehdussairauksien tavoin stressihormoniksi kutsutun kortisolin eritystä. Kortisoli on insuliinin vastavaikuttajahormoni, minkä vuoksi insuliinin tarve kasvaa kipeänä ollessa. Terveellä ihmisellä insuliinin eritys lisääntyy ilman lääkitystä, mikä auttaa pitämään verensokerin normaalina. Diabetesta sairastavalla verensokeripitoisuus suurenee. Kuume- ja tulehdustautien aikana diabeetikon insuliinitarve voikin jopa kaksinkertaistua.

Insuliinin puute voi aiheuttaa ketoaineiden eli happojen ilmaantumista vereen ja virtsaan. Seurauksena voi olla happomyrkytys eli ketoasidoosi, joka on hengenvaarallinen tila. Happomyrkytyksestä kertoo se, että verensokeri on koholla ja samaan aikaan verestä löytyy ketoaineita.

Verensokeri tulee mitata tavallista useammin – nesteytys ja lepo tärkeää

Verensokeri tulee flunssan aikaan mitata tavallista useammin. Shutterstock

Jokaisella diabeetikolla tulisi olla yksilölliset ohjeet lisäinsuliinin annostelusta sairastelun aikana. Jos ohjeita ei ole, kannattaa soittaa lääkärille heti flunssan puhjettua.

Nyrkkisääntöinä voi pitää, että diabeteslääkkeet on tärkeää ottaa, vaikka ruoka ei maistuisikaan. Lisäksi verensokeria tulee mitata tavallista useammin, ja arvioida näin lisälääkityksen tarvetta. Nesteytyksestä ja hiilihydraattien riittävästä saannista huolehtiminen on tärkeää flunssan aikana. Hiilihydraattipitoiset juomat, kuten maito tai mehu, voivat helpottaa verensokerin pitämistä tasaisena flunssan aikana.

LUE MYÖS: Toimivat vinkit: Näin toivut flunssasta nopeammin

Diabetes voi tehdä flunssan selättämisestä hankalaa osin myös sen vuoksi, että diabetes saattaa heikentää kehon immuunijärjestelmän toimintaa. Lisäksi yleisesti nuhakuumeen hoitoon käytetyt lääkkeet voivat aiheuttaa ikäviä seurauksia diabeetikoilla. Tulehduskipulääkkeet voivat vaikuttaa munuaisten toimintaan, minkä vuoksi diabeetikoille suositellaan särky- ja kipulääkkeeksi parasetamolia ibuprofeenin sijaan.

Flunssaa sairastavan kannattaa levätä, kuten moni tietää – niin myös nuhakuumetta sairastavan diabeetikon. Jos flunssa pitkittyy tai uusiutuu, kannattaa diabeetikon hakeutua lääkäriin jälkitautien varalta.

Diabeetikon kannattaa ottaa influenssarokote

Entä jos flunssa onkin influessa? Tavallista flunssaa rajumpi ja pidempikestoisempi influenssa altistaa keuhkokuumeen kaltaisille jälkitaudeille. Diabeetikon kohdalla influenssa voi tarkoittaa sairaalareissua, sillä kovassa kuumeessa omasta terveydestä huolehtiminen on hankalaa. Kausi-influenssarokotteen ottaminen onkin diabeetikoille suositeltavaa.

Diabeetikko hyötyy todennäköisesti myös influenssan hoitoon tarkoitetuista viruslääkkeistä, jotka voivat ennaltaehkäistä jälkitautien syntymistä.

LUE MYÖS: Influenssan oire, josta sinäkään et ehkä ole kuullut – tuli sairastuneen pojan äidille yllätyksenä: "Ei muita oireita"

Lähde: Terveyskirjasto Duodecim, Centers for Disease Control and Prevention, Diabetesliitto