Tuoreen seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten elintavat on pysyneet viime vuosina ennallaan. Samanaikaisesti kansa kuitenkin lihoo lihomistaan. Ylipaino ja etenkin vyötärölihavuus lisäävät useiden sairauksien, esimerkiksi rasvamaksan, riskiä.
Suomalaisten elintavat eivät ole viime vuosina juuri muuttuneet. Vuonna 2017 tehdyssä FinTerveys-tutkimuksessa selvitettiin laajasti suomalaisten keskeisimpiä terveyteen vaikuttavia elintapoja, kuten kasvisten käyttöä, vapaa-ajan liikuntaa, nukkumista, alkoholin kulutusta sekä nikotiinituotteiden käyttöä.
Nyt tutkijat ovat selvittäneet, onko osallistujien elintavoissa tapahtunut muutoksia. Seurantatutkimuksen päähavainto oli, että valtaosalla suomalaisista elintavat olivat säilyneet ennallaan.
– Muutoksia havaittiin elintavasta riippuen noin 10–30 prosentilla. Siltäkin osin havainnot olivat sen suuntaisia, että niitä oli aikalailla tasaisesti yhtä paljon terveyden kannalta suotuisaan ja epäsuotuisaan suuntaan, erikoistutkija Tuija Jääskeläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) kertoi Uutisaamussa.
Suomalaisilla olisi petrattavaa esimerkiksi ruokavalion puolella: kasviksia sekä hedelmiä kannattaisi syödä enemmän ja prosessoituja lihatuotteita vähemmän. Hyvää kehitystä havaittiin esimerkiksi työikäisten miesten alkoholin riskikulutuksessa, joka on hieman vähentynyt.
Lue myös: Alkoholi lisää syöpäriskiä, ja yksi juoma on erityisen "kova myrkky" – tässä syy
Suomalaiset lihovat lihomistaan
Vaikka elintavoissa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia suuntaan tai toiseen, suomalaisten lihominen jatkuu jatkumistaan.
THL:n toisen tuoreen tutkimuksen mukaan yhä useampi työikäinen on ylipainoinen. Suomalaisista 20–54-vuotiaista miehistä 65 prosenttia ja naisista 49 prosenttia oli painoindeksin mukaan ylipainoisia tai lihavia vuonna 2020.
Tutkijat epäilevät, että korona-aika on voinut vauhdittaa huolestuttavaa kehitystä entisestään.
Jo pandemian alussa epäiltiin, että kotiin eristäytyminen, arkiliikunnan vähentyminen, ruokailutottumusten muuttuminen ja ahdistus voivat pullistaa suomalaisten vyötäröitä.
Jääskeläinen kuitenkin muistuttaa, ettei mikään yksittäinen tekijä selitä lihavuuden yleistymistä.
– Se on hyvin monitahoinen ja monisyinen haaste, johon kaivataan ihan yhteiskunnan taholta laajoja ratkaisuja.
Lue myös: Ravintoneuvoja tyrmää tämän tavalliselta tuntuvan aamupalan – päivän sokeritarve täynnä hetkessä: "En starttaisi aamua noin"
Ylipaino altistaa sairauksille – rasvamaksa voi johtaa maksasyöpään
Ylipaino ja etenkin vyötärölle kertyneet liikakilot lisäävät riskiä sairastua lukuisiin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, astmaan, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, dementiaan, masennukseen, uniapneaan, kihtiin, sappi- ja haimasairauksiin sekä useisiin syöpiin.
Kansainvälisenä rasvamaksapäivänä 10.6. on aiheellista muistuttaa, että ylipainoista tai vyötärölihavaa uhkaa myös rasvamaksa.
Maksasyövän oireet
Maksasyövät ovat usein pitkään oireettomia ja ne todetaan monesti niin myöhään, ettei parantava leikkaus ole mahdollinen.
Henkeä uhkaavan sairauden tyypillisiä oireita ovat ylävatsakipu, ruokahaluttomuus, täyttymisen tunne ja pahoinvointi. Edennyt maksasyöpä voi aiheuttaa laihtumista, kuumeilua ja keltaisuutta. Myös kutinaa voi esiintyä.
Lähde: Syöpäjärjestöt
Rasvan kertyminen maksaan häiritsee sen toimintaa ja altistaa lukuisille sairauksille. Yksi rasvamaksan mahdollisista seurauksista on maksakirroosi, joka voi kehittyä maksasyöväksi. Rasvamaksa onkin maksasolusyövän tärkein syy, Munuais- ja maksaliitto kertoo.
Painonpudotus ja liikunta ovat tärkeimpiä keinoja hoitaa rasvamaksaa. Terveellinen ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio pienentää ihmisen riskiä sairastua rasvamaksaan sekä lukuisiin muihin sairauksiin.
Lue myös: Hätkähdyttävä löydös: Arkinen tapa tuplaa riskin sairastua suolistosyöpään nuorella iällä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Kuulutko riskiryhmään? Helppo kikka paljastaa, onko vyötäröllesi kertynyt liikaa terveyttä uhkaavia senttejä.
0:37
Osittaislähteet: THL, Munuais- ja maksaliitto